Teknisesti vanhentunut Planeetta-tietokanta poistettiin kotisivuilta 29.4.2022. Planeettaa voi vielä käyttää arkistotiloissa, mutta tietokantaa ei ole päivitetty syyskuun 2020 jälkeen. Tietokantaan on liitetty osa arkiston digitoidusta tekstiaineistosta. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Finnan käyttöönoton tarkka aikataulu ei ole tiedossa. Aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2022-04-29 11:14:202022-04-29 11:14:20Planeetta-tietokanta pois kotisivuilta
Viime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia tutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista. He ovat usein niin sanottuja unohdettuja naisia, jotka ovat kuitenkin olleet aikansa merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, liikenaisia, yhdistysaktiiveja, urheilijoita ja kulttuurivaikuttajia.
Naiset ovat usein jääneet miesten varjoon ja vasta näin jälkeenpäin heidän merkityksensä yhteiskunnan eri aloilla on tehty näkyväksi. Arkistoista löytyvät aineistot mahdollistavat heidän nostamisensa ylös unohduksesta. Valitettavasti vielä tänä päivänäkin naisten aineistojen osuus monien arkistojen kokoelmista on vähäinen.
Kuvamme yhteiskunnasta ja sen kehityksestä jää vajavaiseksi, jos emme saa arkistoihin talteen myös naisten aineistoja. Ne valottavat, miltä yhteiskunta ja elämä ovat näyttäneet eri aikoina. Naisten aineistot ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian, sosiaali- ja kulttuurihistorian sekä vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.
Yksityiset keskusarkistot ry haluaa tuoda esille, miten tärkeää on saada talteen lisää naisten aineistoja ja varmistaa, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina. Haluamme muistuttaa naisia siitä, että myös heidän aineistonsa ovat tärkeitä, mielenkiintoisia ja hyödyllisiä jälkipolville. Aineistojen tallentaminen tulevia sukupolvia varten on aloitettava tänään!
Arkistojen päivän toimikunta on 29.10.2021 antanut kunniamaininnan Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille. Projektissa kartoitettiin kansantaloissa olevat arkistot ja koordinoitiin näiden aineistojen arkistoiminen. Tekstidokumenttien lisäksi talteen saatiin myös valokuvia, historiikkeja ja äänitteitä. Aineiston kokoaminen oli merkittävä työ. Ilman yhteistyöprojektia aineistot olisivat mitä todennäköisimmin ajan oloon tuhoutuneet.
Vuoden 2021 arkistoteoksi Arkistojen päivän toimikunta valitsi Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen kokoamisen Kansaneläkelaitokseen.
Kansantalojen arkistot talteen –projektin lisäksi kunniamaininta annettiin sateenkaarihistoriaa tutkineelle Rita Paqvalénille.
Pohjoismaista arkistojen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2002 ja vuodesta 2004 alkaen on palkittu Vuoden arkistoteko. Palkinnolla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Saatujen ehdotusten pohjalta valinnan tekee arkistojen päivän työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden arkistoasiantuntijoista.
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2021-10-29 11:46:512021-10-29 11:46:51Arkistojen päivän toimikunnan kunniamaininta Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille
Kansan Arkiston ja KSL-opintokeskuksen arkistokysely päättyi ja vastanneiden kesken arvottiin Museokortti ja kirjapalkintoja. Museokortin voitti Eija Laakso Suomussalmen Eläkeläisistä. Kirjapaketit postitetaan 17 onnekkaalle. Voittajille ilmoitetaan erikseen.
Kysely toteutettiin KSL-opintokeskuksen kanssa. Tiedotus tapahtui arkiston ja KSL:n verkkosivuilla ja somekanavissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin arkisto kentällä tunnetaan ja millaista ohjausta ja neuvontaa järjestöväki kaipaa jatkossa. Vastauksia tuli 83 kappaletta.
Hyvä että historiaa arkistoidaan! Arkistointi on osa järjestötoimintaa!
Kysely paljasti, että kentällä kaivattiin arkistokoulutusta. Kansan Arkiston olemassaolo tiedetään varsin hyvin. Jopa puolet vastanneista oli asioinutkin arkistossa. Kysely osoitti myös, että paperinen arkistointi on edelleen vallalla. Aineistoaan digitoi 11 prosenttia vastanneista ja digiarkisto oli prosentilla vastaajista.
Kansan Arkiston laajennettu oikeus säilyttää sellaisia henkilötietoja, jotka järjestön pitäisi hävittää (esimerkiksi vanhentuneet jäsenluettelot) oli järjestökentällä huonosti tunnettu asia. Ohjausta ja neuvontaa tarvitaan lisää.
Arkistoinnin arvo tunnustettiin laajasti ja arkisto sai kiitosta tekemästään työstä. Useammassa vastauksessa todettiin historian arkistointi tärkeäksi ja kysely ajatuksia herätteleväksi. Arkistokoulutusta kaivattiin laajasti. Erityisesti tukea toivottiin perinteiseen arkistointiin ja arkistoinnin suunnitteluun. Ohjausta ja neuvontaa kaivattiin etä- ja lähikoulutuksina sekä kirjallisina ohjeina.
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.
Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.
Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.
Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.
Rauhanliike sai sodanjälkeisessä Suomessa ihmiset liikkeelle. Rauhanpuolustajat on vuonna 1949 perustettu kansalaisjärjestö, joka toimii rauhan, aseriisunnan, suvaitsevai-suuden, ihmisoikeuksien ja maailmanlaajuisen tasa-arvon puolesta.
Tampereen seudulla on toiminut Pohjois-Hämeen, myöhemmin Pirkanmaan Rauhanpuo-lustajat. Järjestö on toiminut Tampereen lisäksi useilla pirkanmaalaisilla paikkakunnilla. Paikallisosastoja on ollut Mäntässä, Nokialla ja Valkeakoskella. Rauhankulkuetoimikunnat ovat järjestäneet rauhankulkueita 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Tampereella Rauhan-puolustajiin löyhästi kiinnittyneenä on toiminut lukuisia solidaarisuus- ja rauhanryhmiä, kuten Afrikka-ryhmä, Léon-ryhmä, Nuorten Rauhanryhmä Nuorallatanssi, Ydinaseeton Pohjola nyt –liike ja muut eri aikoina aktivoituneet toimintaryhmät.
Onko hallussasi rauhanjärjestöjen aineistoja? Jos sinulta löytyy materiaalia, ota yhteyttä. Sovitaan aineiston toimittamisesta Kansan Arkistoon. Pidetään huoli, että järjestöistä jää jälki historiaan. Pelastetaan Pirkanmaan rauhaliikkeen dokumentit –projekti kokoaa ha-jallaan eri puolilla Pirkanmaata olevat ja yksityishenkilöiden vinteillä pölyttyvät doku-mentit arkistoon. Arkistossa aineisto on asianmukaisessa säilytyksessä ja tutkijoiden käy-tettävissä.
Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen keskusarkisto, jonka tallennusvas-tuulle kuuluu rauhanjärjestöjen arkistoaineistot. Helsingissä sijaitsevassa arkistossa on reilut neljä hyllykilometriä arkistoaineistoa. Arkisto saa toimintaansa lakisääteistä valti-onapua ja toimii Kansallisarkiston valvonnassa.
Pirkanmaan rauhanliikkeen aineistojen kerääminen aloitettiin kesäkuun alussa ja työ päättyy elokuun lopussa. Projektiin on kesän ajaksi palkattuna opiskelija Veera Kimonen, joka työskentelee Pirkanmaan Rauhanpuolustajien toimistolla. Projekti on saanut Yrjö Sirolan säätiön apurahaa.
Pirkanmaan Rauhanpuolustajien ja Kansan Arkiston yhteisprojekti
Projektin ajankohta: 1.6.-31.8.2021
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2021-05-06 10:01:382021-05-24 10:46:43Kansan Arkiston tutkijasali on jälleen avoinna
Arkiston kotisivuilla oleva planeetta-tietokanta poistuu käytöstä. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Arkistoaineistot näkyvät Finnasta vuonna 2021. Planeettaa ei enää päivitetä ja tietokanta tullaan poistamaan verkosta Finnan rajapintojen valmistuttua. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin. Uusia aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320 (huom. muutos ei vaikuta arkiston kuvakokoelmiin, jotka ovat Finnassa toisen järjestelmän kautta)
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2020-11-09 10:46:362020-11-09 10:46:36Kotisivujen tietokanta poistuu käytöstä
Planeetta-tietokanta pois kotisivuilta
/in Yleinen /by Kansan ArkistoTeknisesti vanhentunut Planeetta-tietokanta poistettiin kotisivuilta 29.4.2022. Planeettaa voi vielä käyttää arkistotiloissa, mutta tietokantaa ei ole päivitetty syyskuun 2020 jälkeen. Tietokantaan on liitetty osa arkiston digitoidusta tekstiaineistosta. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Finnan käyttöönoton tarkka aikataulu ei ole tiedossa. Aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320
Naiset arkistoon ! – Yksityiset keskusarkistot ry:n kampanja
/in Yleinen /by Kansan ArkistoViime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia tutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista. He ovat usein niin sanottuja unohdettuja naisia, jotka ovat kuitenkin olleet aikansa merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, liikenaisia, yhdistysaktiiveja, urheilijoita ja kulttuurivaikuttajia.
Naiset ovat usein jääneet miesten varjoon ja vasta näin jälkeenpäin heidän merkityksensä yhteiskunnan eri aloilla on tehty näkyväksi. Arkistoista löytyvät aineistot mahdollistavat heidän nostamisensa ylös unohduksesta. Valitettavasti vielä tänä päivänäkin naisten aineistojen osuus monien arkistojen kokoelmista on vähäinen.
Kuvamme yhteiskunnasta ja sen kehityksestä jää vajavaiseksi, jos emme saa arkistoihin talteen myös naisten aineistoja. Ne valottavat, miltä yhteiskunta ja elämä ovat näyttäneet eri aikoina. Naisten aineistot ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian, sosiaali- ja kulttuurihistorian sekä vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.
Yksityiset keskusarkistot ry haluaa tuoda esille, miten tärkeää on saada talteen lisää naisten aineistoja ja varmistaa, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina. Haluamme muistuttaa naisia siitä, että myös heidän aineistonsa ovat tärkeitä, mielenkiintoisia ja hyödyllisiä jälkipolville. Aineistojen tallentaminen tulevia sukupolvia varten on aloitettava tänään!
Ota yhteyttä ja luovuta aineistoa.
Lue lisää Naiset Arkistoon!
Kansan Arkiston Ystävät ry:n tilaisuudet keväällä 2022
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKevään viimeisessä tilaisuudessa 17.5.2022 Mari Luukkonen esittelee teoksensa Rutaesiripun varjossa
Ystävien kirjatilaisuudet tiistaisin alkaen klo 16.30 Kansan Arkistossa, Vetehisenkuja 1
Tulethan vain terveenä ja käytät maskia.
Tervetuloa!
Kansan Arkisto auki
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston tutkijasali on avoinna tiistaista perjantaihin klo 9-16.
Tulethan vain terveenä paikalle.
Tervetuloa tutkimaan!
Arkistojen päivän toimikunnan kunniamaininta Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille
/in Yleinen /by Kansan ArkistoArkistojen päivän toimikunta on 29.10.2021 antanut kunniamaininnan Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille. Projektissa kartoitettiin kansantaloissa olevat arkistot ja koordinoitiin näiden aineistojen arkistoiminen. Tekstidokumenttien lisäksi talteen saatiin myös valokuvia, historiikkeja ja äänitteitä. Aineiston kokoaminen oli merkittävä työ. Ilman yhteistyöprojektia aineistot olisivat mitä todennäköisimmin ajan oloon tuhoutuneet.
Vuoden 2021 arkistoteoksi Arkistojen päivän toimikunta valitsi Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen kokoamisen Kansaneläkelaitokseen.
Kansantalojen arkistot talteen –projektin lisäksi kunniamaininta annettiin sateenkaarihistoriaa tutkineelle Rita Paqvalénille.
Pohjoismaista arkistojen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2002 ja vuodesta 2004 alkaen on palkittu Vuoden arkistoteko. Palkinnolla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Saatujen ehdotusten pohjalta valinnan tekee arkistojen päivän työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden arkistoasiantuntijoista.
Kansan Arkiston kyselyn voittajat arvottu
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston ja KSL-opintokeskuksen arkistokysely päättyi ja vastanneiden kesken arvottiin Museokortti ja kirjapalkintoja. Museokortin voitti Eija Laakso Suomussalmen Eläkeläisistä. Kirjapaketit postitetaan 17 onnekkaalle. Voittajille ilmoitetaan erikseen.
Kysely toteutettiin KSL-opintokeskuksen kanssa. Tiedotus tapahtui arkiston ja KSL:n verkkosivuilla ja somekanavissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin arkisto kentällä tunnetaan ja millaista ohjausta ja neuvontaa järjestöväki kaipaa jatkossa. Vastauksia tuli 83 kappaletta.
Hyvä että historiaa arkistoidaan! Arkistointi on osa järjestötoimintaa!
Kysely paljasti, että kentällä kaivattiin arkistokoulutusta. Kansan Arkiston olemassaolo tiedetään varsin hyvin. Jopa puolet vastanneista oli asioinutkin arkistossa. Kysely osoitti myös, että paperinen arkistointi on edelleen vallalla. Aineistoaan digitoi 11 prosenttia vastanneista ja digiarkisto oli prosentilla vastaajista.
Kansan Arkiston laajennettu oikeus säilyttää sellaisia henkilötietoja, jotka järjestön pitäisi hävittää (esimerkiksi vanhentuneet jäsenluettelot) oli järjestökentällä huonosti tunnettu asia. Ohjausta ja neuvontaa tarvitaan lisää.
Arkistoinnin arvo tunnustettiin laajasti ja arkisto sai kiitosta tekemästään työstä. Useammassa vastauksessa todettiin historian arkistointi tärkeäksi ja kysely ajatuksia herätteleväksi. Arkistokoulutusta kaivattiin laajasti. Erityisesti tukea toivottiin perinteiseen arkistointiin ja arkistoinnin suunnitteluun. Ohjausta ja neuvontaa kaivattiin etä- ja lähikoulutuksina sekä kirjallisina ohjeina.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Vetoomus: Kansakunta vaarassa menettää muistinsa
/in Yleinen /by Kansan Arkisto1.9.2021
Kansakunta vaarassa menettää muistinsa
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.
Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.
Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.
Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.
Arkistot ovat vaarassa – vetoomus (pdf)
Pirkanmaan rauhanjärjestöjen dokumentit talteen
/in Yleinen /by Kansan ArkistoRauhanliike sai sodanjälkeisessä Suomessa ihmiset liikkeelle. Rauhanpuolustajat on vuonna 1949 perustettu kansalaisjärjestö, joka toimii rauhan, aseriisunnan, suvaitsevai-suuden, ihmisoikeuksien ja maailmanlaajuisen tasa-arvon puolesta.
Tampereen seudulla on toiminut Pohjois-Hämeen, myöhemmin Pirkanmaan Rauhanpuo-lustajat. Järjestö on toiminut Tampereen lisäksi useilla pirkanmaalaisilla paikkakunnilla. Paikallisosastoja on ollut Mäntässä, Nokialla ja Valkeakoskella. Rauhankulkuetoimikunnat ovat järjestäneet rauhankulkueita 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Tampereella Rauhan-puolustajiin löyhästi kiinnittyneenä on toiminut lukuisia solidaarisuus- ja rauhanryhmiä, kuten Afrikka-ryhmä, Léon-ryhmä, Nuorten Rauhanryhmä Nuorallatanssi, Ydinaseeton Pohjola nyt –liike ja muut eri aikoina aktivoituneet toimintaryhmät.
Onko hallussasi rauhanjärjestöjen aineistoja? Jos sinulta löytyy materiaalia, ota yhteyttä. Sovitaan aineiston toimittamisesta Kansan Arkistoon. Pidetään huoli, että järjestöistä jää jälki historiaan. Pelastetaan Pirkanmaan rauhaliikkeen dokumentit –projekti kokoaa ha-jallaan eri puolilla Pirkanmaata olevat ja yksityishenkilöiden vinteillä pölyttyvät doku-mentit arkistoon. Arkistossa aineisto on asianmukaisessa säilytyksessä ja tutkijoiden käy-tettävissä.
Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen keskusarkisto, jonka tallennusvas-tuulle kuuluu rauhanjärjestöjen arkistoaineistot. Helsingissä sijaitsevassa arkistossa on reilut neljä hyllykilometriä arkistoaineistoa. Arkisto saa toimintaansa lakisääteistä valti-onapua ja toimii Kansallisarkiston valvonnassa.
Pirkanmaan rauhanliikkeen aineistojen kerääminen aloitettiin kesäkuun alussa ja työ päättyy elokuun lopussa. Projektiin on kesän ajaksi palkattuna opiskelija Veera Kimonen, joka työskentelee Pirkanmaan Rauhanpuolustajien toimistolla. Projekti on saanut Yrjö Sirolan säätiön apurahaa.
Pirkanmaan Rauhanpuolustajien ja Kansan Arkiston yhteisprojekti
Projektin ajankohta: 1.6.-31.8.2021
Yhteydenotot: Projektityöntekijä Veera Kimonen, veera.kimonen@kansanarkisto.fi, 044 200 2047
Lisätietoja:
Pirkanmaan Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Jouni Sirén, jouni.siren@protonmail.com
Kansan Arkisto, info@kansanarkisto.fi, www.kansanarkisto.fi, www.arjenhistoria.fi, 044 721 0320 (päivystys)
arkistonjohtaja Marita Jalkanen, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi, 044 721 0306
Vetoomus (pdf): Pelastetaan Pirkanmaan rauhanliikkeen dokumentit
Kansan Arkiston tutkijasali on jälleen avoinna
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston tutkijasaliin otetaan kerrallaan neljä ennakkoilmoittautunutta tutkijaa.
Aineistotilaus tulee tehdä ilmoittautumisen yhteydessä.
Tulethan terveenä ja käytät maskia!
Ilmoittautumiset: info@kansanarkisto.fi tai p. 044-721 0320.
Kotisivujen tietokanta poistuu käytöstä
/in Yleinen /by Kansan ArkistoArkiston kotisivuilla oleva planeetta-tietokanta poistuu käytöstä. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Arkistoaineistot näkyvät Finnasta vuonna 2021. Planeettaa ei enää päivitetä ja tietokanta tullaan poistamaan verkosta Finnan rajapintojen valmistuttua. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin. Uusia aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320 (huom. muutos ei vaikuta arkiston kuvakokoelmiin, jotka ovat Finnassa toisen järjestelmän kautta)