Arkistojen päivän toimikunta on 29.10.2021 antanut kunniamaininnan Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille. Projektissa kartoitettiin kansantaloissa olevat arkistot ja koordinoitiin näiden aineistojen arkistoiminen. Tekstidokumenttien lisäksi talteen saatiin myös valokuvia, historiikkeja ja äänitteitä. Aineiston kokoaminen oli merkittävä työ. Ilman yhteistyöprojektia aineistot olisivat mitä todennäköisimmin ajan oloon tuhoutuneet.

Vuoden 2021 arkistoteoksi Arkistojen päivän toimikunta valitsi Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen kokoamisen Kansaneläkelaitokseen.

Kansantalojen arkistot talteen –projektin lisäksi kunniamaininta annettiin sateenkaarihistoriaa tutkineelle Rita Paqvalénille.

Pohjoismaista arkistojen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2002 ja vuodesta 2004 alkaen on palkittu Vuoden arkistoteko. Palkinnolla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Saatujen ehdotusten pohjalta valinnan tekee arkistojen päivän työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden arkistoasiantuntijoista.

1.9.2021

Kansakunta vaarassa menettää muistinsa

Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.

Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.

Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.

Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.

Arkistot ovat vaarassa – vetoomus (pdf)

Kansan Arkiston tutkijasaliin otetaan kerrallaan neljä ennakkoilmoittautunutta tutkijaa.

Aineistotilaus tulee tehdä ilmoittautumisen yhteydessä.

Tulethan terveenä ja käytät maskia!

Ilmoittautumiset:  info@kansanarkisto.fi tai p. 044-721 0320.

Arkiston 75-vuotisjuhlaseminaarin tallenteen internet-osoitteen saa sähköpostitse info@kansanarkisto.fi tai p. 044-721 0320.

Kansan Arkiston 75-vuotisjuhlaseminaari
Aika: 6.10.2020 klo 13–16

Ohjelma

13.00 Tervetuloa
Yhteiskunnallisen arkistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tauno Saarela

13.05 Oppivelvollisuuden kehitys Suomessa
Opetusministeri Li Andersson

13.20 Kansallisarkiston tervehdys
Kansallisarkiston tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen

13.40 Laulava Unioni. Laulava Unioni esittää vanhoja amerikansuomalaisia IWW-liikkeen lauluja viime vuosisadan alusta.

13.50 Maljat

14.10 Arkisto ja muistin politiikka
Dosentti Ulla-Maija Peltonen

14.30 Neuvostoliiton suomalaisten maahanmuuttajien arkielämä — lähteiden ja tutkimuksen kysymyksiä
FT Aimo Ruusunen

14.50 Feminismin toinen aalto kansandemokraattisessa naisliikkeessä
VTM Maria Liikamaa

15.10”Nuori nainen sinipaidassa.” Nuortaistolaisuuden muistoja
FM tohtorikoulutettava Liisa Lalu

15.30 Toivon liekkiä varjellen
Kirjailija Sirpa Kähkönen

15.50 Loppuyhteenveto
VTT Veli-Pekka Leppänen

Sarjakuvataiteilija Aino Sutinen livekuvittaa tilaisuuden.
Tilaisuuden juontaa Veli-Pekka Leppänen, Kansan Arkiston Ystävät ry:n puheenjohtaja

Koronasta johtuen tilaisuuteen saa tulla ainoastaan täysin oireettomana ja maskin käyttö on suositeltavaa!