Kansan Arkiston Yksa-tietokantaan luetteloidut arkistoaineistot ovat nyt selattavissa Kansalliskirjaston ylläpitämässä valtakunnallisessa finna.fi-palvelussa. Työväenliikkeen historia avautuu aiempaa laajemmalle yleisölle, kun Finnasta löytyvät muun muassa kansandemokraattiset, kommunistiset, sosialidemokraattiset, sosialistiset ja muut vasemmistolaiset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, työväenlehdet, henkilöarkistot sekä muistitietokokoelmat.
Arkiston tietokantaan on luetteloitu hieman alle 9000 aineistokokonaisuutta ja yli 200 gigatavua digitoitua aineistoa. Finnasta löytyvät nyt arkiston kaikki julkiset metatiedot ja digitaaliset tiedostot. Kaikki aineistot eivät kuitenkaan ole julkisia. Näyttörajoitettuja (ei-julkisia) tietoja voi lukea arkistotiloissa.
Finna kokoaa arkistojen, museoiden ja kirjastojen hajanaiset tietokannat yhdelle sivustolle, jossa suomalaiseen kulttuuriperintöön voi tutustua keskitetysti. Kansan Arkisto saa Finnan avulla lisää näkyvyyttä ja toivottavasti myös uusia käyttäjiä.
Aineistot löytyvät Finnasta hakutulossivun organisaatio-rajaimen avulla. Kun Kansan Arkisto on valittu organisaatioksi, voi tuloksia rajata tarkemmin esimerkiksi aineistotyypin, tekijöiden (toimijoiden), aiheiden (asiasanojen), alueen (paikan), valmistusvuoden tai kielen perusteella.
Yksasta Finnaan tulevien asiakirjojen pääasiallisia aineistotyyppejä ovat teksti, piirustus, tekninen piirustus, elävä kuva ja ääni. Aineistot voi tilata tutkijasaliin Yksan kautta. Yksassa on myös muita ominaisuuksia, jotka eivät ole käytettävissä Finnassa. Yksasta voi selata esimerkiksi aineistoihin liitettyjen toimijoiden tietoja, tulostaa arkistoluettelon yhdelle sivulle tai hakea aineistoja monipuolisemmin. Kaikissa Finna-tietueissa on linkki Yksan vastaavaan kenttään. Kuva- ja esine -aineistotyypeillä Finnasta löytyvät valokuvat ja julisteet tulevat toisesta tietokannasta, josta on ollut yhteys Finnaan jo aiemminkin, ja ne voi tilata suoraan Finnasta.
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2024-10-30 10:48:282025-04-08 12:07:42Tue Kansan Arkiston toimintaa
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisaktivismin historia on pitkä ja värikäs. Yhdistykset ja liikkeet ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja antavat omat äänensä julkiseen keskusteluun.
1960-luvulta lähtien on yhteiskunnallisissa kansalaisjärjestöissä painotettu esimerkiksi ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia, eläinoikeuksia, kehitysapua tai vähemmistöjen oikeuksia. Järjestöissä ja liikkeissä on organisoitu boikotteja ja mielenosoituksia, kerätty rahaa ja kirjoitettu vetoomuksia. Toiminta on usein ollut palkattomien aktiivien varassa.
Kansan Arkisto kerää ja tallentaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja aktivistien aineistoja. Arkistosta löytyy muun muassa maailmankauppayhdistysten arkistoja, yhden asian liikkeitä, ympäristöseuroja, harrastusyhdistyksiä ja yhteiskunnallisia yhdistyksiä. Monen yhdistyksen aineistot ovat kuitenkin edelleen hajallaan kellareissa, vinteillä ja aktiivien komeroissa.
Kansan Arkisto järjestää kansalaisjärjestöjen arkistojen keräyksen. Pääasiallisena kohteena ovat yhteiskunnallisten kansalaisjärjestöjen, kampanjoiden ja liikkeiden aineistot, jotka voivat olla esimerkiksi pöytäkirjoja, julisteita, valokuvia, toimintakertomuksia, lennäkkejä, muistioita, kirjeenvaihtoa ja muuta arkistoaineistoa. Lisäksi otamme vastaan
Oranssi ry valtasi Kokos-tehtaan vuonna 1990. Kuva: Hartti Ahola.
kansalaisjärjestöaktiivien henkilöarkistoja sekä muistelmia.
Keräyksen ajankohta on 1.10.2024-30.9.2025.
Lisätietoja Kansan Arkisto, www.kansanarkisto.fi, info@kansanarkisto.fi /044–7210320
Bevara medborgarorganisationernas arkiv!
Finska medborgarorganisationer och medborgaraktivism har en lång och färgstark historia. Föreningar och rörelser har varit en viktig del av det civila samhället och fört fram olika röster i den offentliga debatten.
Sedan 1960-talet har medborgarorganisationer engagerat sig i frågor som miljöskydd, mänskliga rättigheter, djurrätt, utvecklingsbistånd och minoriteters rättigheter. Genom att organisera bojkotter, demonstrationer, insamlingar och namninsamlingar har deras arbete ofta byggt på frivilligas obetalda insatser.
Kansan Arkisto (Folkets Arkiv) spelar en viktig roll i att samla in och bevara material från finska medborgarorganisationer och aktivister. Arkivet innehåller material från bland annat världshandelsföreningar, enfrågerörelser, miljöföreningar, hobbyföreningar och samhällsorganisationer. Många föreningars material är dock fortfarande spridda i källare, på vindar och i privata förråd.
För att åtgärda detta organiserar Kansan Arkisto en insamling av medborgarorganisationernas arkiv. Fokus ligger på material från sociala rörelser, kampanjer och medborgarorganisationer. Det kan handla om protokoll, affischer, fotografier, verksamhetsberättelser, flygblad, minnesanteckningar, korrespondens och andra arkivdokument. Arkivet välkomnar också personliga samlingar och memoarer från aktiva medlemmar i dessa organisationer.
Insamlingsperiod: 1 oktober 2024 – 30 september 2025
Kontaktperson (till 31 december 2024):
Reetta Laitinen, forskare E-post: reetta.laitinen@kansanarkisto.fi Telefon: +358 44 4918290 Adress: Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsingfors, Finland
Låt oss se till att medborgarorganisationernas arv bevaras för framtida generationer!
(Käännös ChatGPT)
Preserve the Archives of Civic Organizations!
Finnish civic organizations and citizen activism have a rich and vibrant history. Associations and movements have been a vital part of civil society, amplifying diverse voices in public debates.
Since the 1960s, civic organizations have championed causes such as environmental protection, human rights, animal rights, development aid, and minority rights. Through organized boycotts, demonstrations, fundraising, and petitions, their efforts have often relied on the dedication of unpaid volunteers.
Kansan Arkisto (The People’s Archive) plays a key role in collecting and preserving the materials of Finnish civic organizations and activists. Its collections include records from global trade associations, single-issue movements, environmental societies, hobby groups, and social organizations. Unfortunately, many of these important materials remain scattered in basements, attics, and private storage.
To address this, Kansan Arkisto is organizing a campaign to collect the archives of civic organizations. The primary focus is on materials from social movements, campaigns, and civic organizations. These can include meeting minutes, posters, photographs, annual reports, flyers, memos, correspondence, and other archival documents. The archive also welcomes personal collections and memoirs from active participants in these organizations.
Collection Period: October 1, 2024 – September 30, 2025
Kansan Arkiston uusi arkistotietokanta on otettu käyttöön. Tietokannan julkinen versio löytyy osoitteesta yksa.disec.fi/Yksa4/public/KA/ ja ohje osoitteesta www.kansanarkisto.fi/yksa-ohje/ . Tietokanta sisältää kaikki luetteloitujen arkistojen ja kokoelmien metatiedot. Syötettyjen aineistokokonaisuuksien laajuus on yhteensä noin kolme hyllykilometriä. Tietokanta perustuu Disec Oy:n kehittämään Yksa-järjestelmään, joka on myös monien muiden arkistojen käytössä.
Yksaan on siirretty kaikki Planeetta-tietokannassa (käytössä vuoteen 2020) ja sitä seuranneessa Ahaassa (2020–2022) olleet luettelotiedot. Yksaan on migroitu myös henkilö- ja äänitetietokannat, joita pystyi aiemmin käyttämään vain arkistotiloissa. Ahaassa ei ollut julkista käyttöliittymää, joten sinne luetteloidut uusien järjestettyjen aineistojen metatiedot eivät ole aiemmin olleet asiakkaiden selattavissa. Vuonna 2023 järjestettyjen aineistojen luetteloiminen Yksaan on vielä kesken.
Planeetassa olleet digitoidut asiakirjat liitetään Yksaan lähiaikoina ja uusien aineistojen viemistä valmistellaan. Tekstiasiakirjojen lisäksi järjestelmä mahdollistaa ääni- ja videotiedostojen jakamisen. Yksaan tullaan lisäämään esimerkiksi vuosina 2019–2023 digitoidut äänitteet, joiden yhteiskesto on yli 1200 tuntia.
Yksasta voi etsiä aineistoja monipuolisemmin kuin vanhoista tietokannoista. Vapaateksti-haku mahdollistaa haut useista kentistä samanaikaisesti. Uusia hakuehtoja ovat muun muassa aineistotyypit, kielet, asiasanat ja toimijat. Aineistoja voi tarkastella erilaisissa näkymissä kuten tietueittain, luettelona tai puuhierarkiana. Asiakirjat voi myös tilata tutkijasaliin Yksan kautta.
Osa luettelotiedoista on (lain tai sopimuksen perusteella) näyttörajoitettua. Rajoitetut aineistot eivät näy julkisessa nettikäyttöliittymässä, mutta suurinta osaa näistäkin metatiedoista voi selata arkistotiloissa käytössä olevasta näkymästä.
Yksaan luetteloituja aineistoja voi myöhemmin tänä vuonna etsiä myös Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-hakupalvelun kautta. Yhteys tulee lisäämään aineistojen näkyvyyttä, kun tietoja tarjotaan myös sellaisille tutkijoille, jotka eivät etsi nimenomaan Kansan Arkiston aineistoja. Arkiston valokuvat, merkit ja julisteet, jotka on luetteloitu toiseen tietokantaan, löytyvät Finnasta jo nyt.
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2024-03-25 13:09:222024-03-25 13:09:22Kansan Arkiston uusi tietokanta nyt käytössä
Teknisesti vanhentunut Planeetta-tietokanta poistettiin kotisivuilta 29.4.2022. Planeettaa voi vielä käyttää arkistotiloissa, mutta tietokantaa ei ole päivitetty syyskuun 2020 jälkeen. Tietokantaan on liitetty osa arkiston digitoidusta tekstiaineistosta. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Finnan käyttöönoton tarkka aikataulu ei ole tiedossa. Aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2022-04-29 11:14:202022-04-29 11:14:20Planeetta-tietokanta pois kotisivuilta
Viime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia tutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista. He ovat usein niin sanottuja unohdettuja naisia, jotka ovat kuitenkin olleet aikansa merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, liikenaisia, yhdistysaktiiveja, urheilijoita ja kulttuurivaikuttajia.
Naiset ovat usein jääneet miesten varjoon ja vasta näin jälkeenpäin heidän merkityksensä yhteiskunnan eri aloilla on tehty näkyväksi. Arkistoista löytyvät aineistot mahdollistavat heidän nostamisensa ylös unohduksesta. Valitettavasti vielä tänä päivänäkin naisten aineistojen osuus monien arkistojen kokoelmista on vähäinen.
Kuvamme yhteiskunnasta ja sen kehityksestä jää vajavaiseksi, jos emme saa arkistoihin talteen myös naisten aineistoja. Ne valottavat, miltä yhteiskunta ja elämä ovat näyttäneet eri aikoina. Naisten aineistot ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian, sosiaali- ja kulttuurihistorian sekä vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.
Yksityiset keskusarkistot ry haluaa tuoda esille, miten tärkeää on saada talteen lisää naisten aineistoja ja varmistaa, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina. Haluamme muistuttaa naisia siitä, että myös heidän aineistonsa ovat tärkeitä, mielenkiintoisia ja hyödyllisiä jälkipolville. Aineistojen tallentaminen tulevia sukupolvia varten on aloitettava tänään!
Arkistojen päivän toimikunta on 29.10.2021 antanut kunniamaininnan Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille. Projektissa kartoitettiin kansantaloissa olevat arkistot ja koordinoitiin näiden aineistojen arkistoiminen. Tekstidokumenttien lisäksi talteen saatiin myös valokuvia, historiikkeja ja äänitteitä. Aineiston kokoaminen oli merkittävä työ. Ilman yhteistyöprojektia aineistot olisivat mitä todennäköisimmin ajan oloon tuhoutuneet.
Vuoden 2021 arkistoteoksi Arkistojen päivän toimikunta valitsi Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen kokoamisen Kansaneläkelaitokseen.
Kansantalojen arkistot talteen –projektin lisäksi kunniamaininta annettiin sateenkaarihistoriaa tutkineelle Rita Paqvalénille.
Pohjoismaista arkistojen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2002 ja vuodesta 2004 alkaen on palkittu Vuoden arkistoteko. Palkinnolla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Saatujen ehdotusten pohjalta valinnan tekee arkistojen päivän työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden arkistoasiantuntijoista.
https://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttps://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2021-10-29 11:46:512021-10-29 11:46:51Arkistojen päivän toimikunnan kunniamaininta Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille
Kansan Arkiston ja KSL-opintokeskuksen arkistokysely päättyi ja vastanneiden kesken arvottiin Museokortti ja kirjapalkintoja. Museokortin voitti Eija Laakso Suomussalmen Eläkeläisistä. Kirjapaketit postitetaan 17 onnekkaalle. Voittajille ilmoitetaan erikseen.
Kysely toteutettiin KSL-opintokeskuksen kanssa. Tiedotus tapahtui arkiston ja KSL:n verkkosivuilla ja somekanavissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin arkisto kentällä tunnetaan ja millaista ohjausta ja neuvontaa järjestöväki kaipaa jatkossa. Vastauksia tuli 83 kappaletta.
Hyvä että historiaa arkistoidaan! Arkistointi on osa järjestötoimintaa!
Kysely paljasti, että kentällä kaivattiin arkistokoulutusta. Kansan Arkiston olemassaolo tiedetään varsin hyvin. Jopa puolet vastanneista oli asioinutkin arkistossa. Kysely osoitti myös, että paperinen arkistointi on edelleen vallalla. Aineistoaan digitoi 11 prosenttia vastanneista ja digiarkisto oli prosentilla vastaajista.
Kansan Arkiston laajennettu oikeus säilyttää sellaisia henkilötietoja, jotka järjestön pitäisi hävittää (esimerkiksi vanhentuneet jäsenluettelot) oli järjestökentällä huonosti tunnettu asia. Ohjausta ja neuvontaa tarvitaan lisää.
Arkistoinnin arvo tunnustettiin laajasti ja arkisto sai kiitosta tekemästään työstä. Useammassa vastauksessa todettiin historian arkistointi tärkeäksi ja kysely ajatuksia herätteleväksi. Arkistokoulutusta kaivattiin laajasti. Erityisesti tukea toivottiin perinteiseen arkistointiin ja arkistoinnin suunnitteluun. Ohjausta ja neuvontaa kaivattiin etä- ja lähikoulutuksina sekä kirjallisina ohjeina.
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.
Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.
Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.
Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.
Kansan Arkiston kesäaukioloajat
/in Yleinen /by Kansan ArkistoArkiston tutkijapalvelu on suljettu 30.6. – 4.8.2025.
Tervetuloa tutkimaan jälleen tiistaina 5.8.2025.
Hyvää kesää kaikille!
Arkistoaineistot nyt Finnassa
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston Yksa-tietokantaan luetteloidut arkistoaineistot ovat nyt selattavissa Kansalliskirjaston ylläpitämässä valtakunnallisessa finna.fi-palvelussa. Työväenliikkeen historia avautuu aiempaa laajemmalle yleisölle, kun Finnasta löytyvät muun muassa kansandemokraattiset, kommunistiset, sosialidemokraattiset, sosialistiset ja muut vasemmistolaiset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, työväenlehdet, henkilöarkistot sekä muistitietokokoelmat.
Arkiston tietokantaan on luetteloitu hieman alle 9000 aineistokokonaisuutta ja yli 200 gigatavua digitoitua aineistoa. Finnasta löytyvät nyt arkiston kaikki julkiset metatiedot ja digitaaliset tiedostot. Kaikki aineistot eivät kuitenkaan ole julkisia. Näyttörajoitettuja (ei-julkisia) tietoja voi lukea arkistotiloissa.
Finna kokoaa arkistojen, museoiden ja kirjastojen hajanaiset tietokannat yhdelle sivustolle, jossa suomalaiseen kulttuuriperintöön voi tutustua keskitetysti. Kansan Arkisto saa Finnan avulla lisää näkyvyyttä ja toivottavasti myös uusia käyttäjiä.
Aineistot löytyvät Finnasta hakutulossivun organisaatio-rajaimen avulla. Kun Kansan Arkisto on valittu organisaatioksi, voi tuloksia rajata tarkemmin esimerkiksi aineistotyypin, tekijöiden (toimijoiden), aiheiden (asiasanojen), alueen (paikan), valmistusvuoden tai kielen perusteella.
Yksasta Finnaan tulevien asiakirjojen pääasiallisia aineistotyyppejä ovat teksti, piirustus, tekninen piirustus, elävä kuva ja ääni. Aineistot voi tilata tutkijasaliin Yksan kautta. Yksassa on myös muita ominaisuuksia, jotka eivät ole käytettävissä Finnassa. Yksasta voi selata esimerkiksi aineistoihin liitettyjen toimijoiden tietoja, tulostaa arkistoluettelon yhdelle sivulle tai hakea aineistoja monipuolisemmin. Kaikissa Finna-tietueissa on linkki Yksan vastaavaan kenttään. Kuva- ja esine -aineistotyypeillä Finnasta löytyvät valokuvat ja julisteet tulevat toisesta tietokannasta, josta on ollut yhteys Finnaan jo aiemminkin, ja ne voi tilata suoraan Finnasta.
Suora linkki aineistoihin Finnassa (hakusivulle, jossa on valittu organisaatioksi Kansan Arkisto) / Yksa-tietokanta
Tue Kansan Arkiston toimintaa
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansalaisjärjestöjen arkistot talteen -keruu!
/in Yleinen /by Kansan ArkistoSuomalaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisaktivismin historia on pitkä ja värikäs. Yhdistykset ja liikkeet ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja antavat omat äänensä julkiseen keskusteluun.
1960-luvulta lähtien on yhteiskunnallisissa kansalaisjärjestöissä painotettu esimerkiksi ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia, eläinoikeuksia, kehitysapua tai vähemmistöjen oikeuksia. Järjestöissä ja liikkeissä on organisoitu boikotteja ja mielenosoituksia, kerätty rahaa ja kirjoitettu vetoomuksia. Toiminta on usein ollut palkattomien aktiivien varassa.
Kansan Arkisto kerää ja tallentaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja aktivistien aineistoja. Arkistosta löytyy muun muassa maailmankauppayhdistysten arkistoja, yhden asian liikkeitä, ympäristöseuroja, harrastusyhdistyksiä ja yhteiskunnallisia yhdistyksiä. Monen yhdistyksen aineistot ovat kuitenkin edelleen hajallaan kellareissa, vinteillä ja aktiivien komeroissa.
Kansan Arkisto järjestää kansalaisjärjestöjen arkistojen keräyksen. Pääasiallisena kohteena ovat yhteiskunnallisten kansalaisjärjestöjen, kampanjoiden ja liikkeiden aineistot, jotka voivat olla esimerkiksi pöytäkirjoja, julisteita, valokuvia, toimintakertomuksia, lennäkkejä, muistioita, kirjeenvaihtoa ja muuta arkistoaineistoa. Lisäksi otamme vastaan
Oranssi ry valtasi Kokos-tehtaan vuonna 1990. Kuva: Hartti Ahola.
kansalaisjärjestöaktiivien henkilöarkistoja sekä muistelmia.
Keräyksen ajankohta on 1.10.2024-30.9.2025.
Lisätietoja Kansan Arkisto, www.kansanarkisto.fi, info@kansanarkisto.fi /044–7210320
Bevara medborgarorganisationernas arkiv!
Finska medborgarorganisationer och medborgaraktivism har en lång och färgstark historia. Föreningar och rörelser har varit en viktig del av det civila samhället och fört fram olika röster i den offentliga debatten.
Sedan 1960-talet har medborgarorganisationer engagerat sig i frågor som miljöskydd, mänskliga rättigheter, djurrätt, utvecklingsbistånd och minoriteters rättigheter. Genom att organisera bojkotter, demonstrationer, insamlingar och namninsamlingar har deras arbete ofta byggt på frivilligas obetalda insatser.
Kansan Arkisto (Folkets Arkiv) spelar en viktig roll i att samla in och bevara material från finska medborgarorganisationer och aktivister. Arkivet innehåller material från bland annat världshandelsföreningar, enfrågerörelser, miljöföreningar, hobbyföreningar och samhällsorganisationer. Många föreningars material är dock fortfarande spridda i källare, på vindar och i privata förråd.
För att åtgärda detta organiserar Kansan Arkisto en insamling av medborgarorganisationernas arkiv. Fokus ligger på material från sociala rörelser, kampanjer och medborgarorganisationer. Det kan handla om protokoll, affischer, fotografier, verksamhetsberättelser, flygblad, minnesanteckningar, korrespondens och andra arkivdokument. Arkivet välkomnar också personliga samlingar och memoarer från aktiva medlemmar i dessa organisationer.
Insamlingsperiod: 1 oktober 2024 – 30 september 2025
För mer information, kontakta:
Kansan Arkisto
Webbplats: www.kansanarkisto.fi
E-post: info@kansanarkisto.fi
Telefon: +358 44 7210320
Kontaktperson (till 31 december 2024):
Reetta Laitinen, forskare
E-post: reetta.laitinen@kansanarkisto.fi
Telefon: +358 44 4918290
Adress: Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsingfors, Finland
Låt oss se till att medborgarorganisationernas arv bevaras för framtida generationer!
(Käännös ChatGPT)
Preserve the Archives of Civic Organizations!
Finnish civic organizations and citizen activism have a rich and vibrant history. Associations and movements have been a vital part of civil society, amplifying diverse voices in public debates.
Since the 1960s, civic organizations have championed causes such as environmental protection, human rights, animal rights, development aid, and minority rights. Through organized boycotts, demonstrations, fundraising, and petitions, their efforts have often relied on the dedication of unpaid volunteers.
Kansan Arkisto (The People’s Archive) plays a key role in collecting and preserving the materials of Finnish civic organizations and activists. Its collections include records from global trade associations, single-issue movements, environmental societies, hobby groups, and social organizations. Unfortunately, many of these important materials remain scattered in basements, attics, and private storage.
To address this, Kansan Arkisto is organizing a campaign to collect the archives of civic organizations. The primary focus is on materials from social movements, campaigns, and civic organizations. These can include meeting minutes, posters, photographs, annual reports, flyers, memos, correspondence, and other archival documents. The archive also welcomes personal collections and memoirs from active participants in these organizations.
Collection Period: October 1, 2024 – September 30, 2025
For more information, please contact:
Website: www.kansanarkisto.fi
Email: info@kansanarkisto.fi
Phone: +358 44 7210320
Contact Person (until December 31, 2024):
Reetta Laitinen, Researcher
Email: reetta.laitinen@kansanarkisto.fi
Phone: +358 44 4918290
Address: Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, Finland
Let’s ensure the legacy of civic organizations is preserved for future generations!
(Käännös ChatGPT)
Kansan Arkiston uusi tietokanta nyt käytössä
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston uusi arkistotietokanta on otettu käyttöön. Tietokannan julkinen versio löytyy osoitteesta yksa.disec.fi/Yksa4/public/KA/ ja ohje osoitteesta www.kansanarkisto.fi/yksa-ohje/ . Tietokanta sisältää kaikki luetteloitujen arkistojen ja kokoelmien metatiedot. Syötettyjen aineistokokonaisuuksien laajuus on yhteensä noin kolme hyllykilometriä. Tietokanta perustuu Disec Oy:n kehittämään Yksa-järjestelmään, joka on myös monien muiden arkistojen käytössä.
Yksaan on siirretty kaikki Planeetta-tietokannassa (käytössä vuoteen 2020) ja sitä seuranneessa Ahaassa (2020–2022) olleet luettelotiedot. Yksaan on migroitu myös henkilö- ja äänitetietokannat, joita pystyi aiemmin käyttämään vain arkistotiloissa. Ahaassa ei ollut julkista käyttöliittymää, joten sinne luetteloidut uusien järjestettyjen aineistojen metatiedot eivät ole aiemmin olleet asiakkaiden selattavissa. Vuonna 2023 järjestettyjen aineistojen luetteloiminen Yksaan on vielä kesken.
Planeetassa olleet digitoidut asiakirjat liitetään Yksaan lähiaikoina ja uusien aineistojen viemistä valmistellaan. Tekstiasiakirjojen lisäksi järjestelmä mahdollistaa ääni- ja videotiedostojen jakamisen. Yksaan tullaan lisäämään esimerkiksi vuosina 2019–2023 digitoidut äänitteet, joiden yhteiskesto on yli 1200 tuntia.
Yksasta voi etsiä aineistoja monipuolisemmin kuin vanhoista tietokannoista. Vapaateksti-haku mahdollistaa haut useista kentistä samanaikaisesti. Uusia hakuehtoja ovat muun muassa aineistotyypit, kielet, asiasanat ja toimijat. Aineistoja voi tarkastella erilaisissa näkymissä kuten tietueittain, luettelona tai puuhierarkiana. Asiakirjat voi myös tilata tutkijasaliin Yksan kautta.
Osa luettelotiedoista on (lain tai sopimuksen perusteella) näyttörajoitettua. Rajoitetut aineistot eivät näy julkisessa nettikäyttöliittymässä, mutta suurinta osaa näistäkin metatiedoista voi selata arkistotiloissa käytössä olevasta näkymästä.
Yksaan luetteloituja aineistoja voi myöhemmin tänä vuonna etsiä myös Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-hakupalvelun kautta. Yhteys tulee lisäämään aineistojen näkyvyyttä, kun tietoja tarjotaan myös sellaisille tutkijoille, jotka eivät etsi nimenomaan Kansan Arkiston aineistoja. Arkiston valokuvat, merkit ja julisteet, jotka on luetteloitu toiseen tietokantaan, löytyvät Finnasta jo nyt.
Planeetta-tietokanta pois kotisivuilta
/in Yleinen /by Kansan ArkistoTeknisesti vanhentunut Planeetta-tietokanta poistettiin kotisivuilta 29.4.2022. Planeettaa voi vielä käyttää arkistotiloissa, mutta tietokantaa ei ole päivitetty syyskuun 2020 jälkeen. Tietokantaan on liitetty osa arkiston digitoidusta tekstiaineistosta. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Finnan käyttöönoton tarkka aikataulu ei ole tiedossa. Aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320
Naiset arkistoon ! – Yksityiset keskusarkistot ry:n kampanja
/in Yleinen /by Kansan ArkistoViime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia tutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista. He ovat usein niin sanottuja unohdettuja naisia, jotka ovat kuitenkin olleet aikansa merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, liikenaisia, yhdistysaktiiveja, urheilijoita ja kulttuurivaikuttajia.
Naiset ovat usein jääneet miesten varjoon ja vasta näin jälkeenpäin heidän merkityksensä yhteiskunnan eri aloilla on tehty näkyväksi. Arkistoista löytyvät aineistot mahdollistavat heidän nostamisensa ylös unohduksesta. Valitettavasti vielä tänä päivänäkin naisten aineistojen osuus monien arkistojen kokoelmista on vähäinen.
Kuvamme yhteiskunnasta ja sen kehityksestä jää vajavaiseksi, jos emme saa arkistoihin talteen myös naisten aineistoja. Ne valottavat, miltä yhteiskunta ja elämä ovat näyttäneet eri aikoina. Naisten aineistot ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian, sosiaali- ja kulttuurihistorian sekä vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.
Yksityiset keskusarkistot ry haluaa tuoda esille, miten tärkeää on saada talteen lisää naisten aineistoja ja varmistaa, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina. Haluamme muistuttaa naisia siitä, että myös heidän aineistonsa ovat tärkeitä, mielenkiintoisia ja hyödyllisiä jälkipolville. Aineistojen tallentaminen tulevia sukupolvia varten on aloitettava tänään!
Ota yhteyttä ja luovuta aineistoa.
Lue lisää Naiset Arkistoon!
Arkistojen päivän toimikunnan kunniamaininta Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille
/in Yleinen /by Kansan ArkistoArkistojen päivän toimikunta on 29.10.2021 antanut kunniamaininnan Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” –yhteisprojektille. Projektissa kartoitettiin kansantaloissa olevat arkistot ja koordinoitiin näiden aineistojen arkistoiminen. Tekstidokumenttien lisäksi talteen saatiin myös valokuvia, historiikkeja ja äänitteitä. Aineiston kokoaminen oli merkittävä työ. Ilman yhteistyöprojektia aineistot olisivat mitä todennäköisimmin ajan oloon tuhoutuneet.
Vuoden 2021 arkistoteoksi Arkistojen päivän toimikunta valitsi Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen kokoamisen Kansaneläkelaitokseen.
Kansantalojen arkistot talteen –projektin lisäksi kunniamaininta annettiin sateenkaarihistoriaa tutkineelle Rita Paqvalénille.
Pohjoismaista arkistojen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2002 ja vuodesta 2004 alkaen on palkittu Vuoden arkistoteko. Palkinnolla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Saatujen ehdotusten pohjalta valinnan tekee arkistojen päivän työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden arkistoasiantuntijoista.
Kansan Arkiston kyselyn voittajat arvottu
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston ja KSL-opintokeskuksen arkistokysely päättyi ja vastanneiden kesken arvottiin Museokortti ja kirjapalkintoja. Museokortin voitti Eija Laakso Suomussalmen Eläkeläisistä. Kirjapaketit postitetaan 17 onnekkaalle. Voittajille ilmoitetaan erikseen.
Kysely toteutettiin KSL-opintokeskuksen kanssa. Tiedotus tapahtui arkiston ja KSL:n verkkosivuilla ja somekanavissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin arkisto kentällä tunnetaan ja millaista ohjausta ja neuvontaa järjestöväki kaipaa jatkossa. Vastauksia tuli 83 kappaletta.
Hyvä että historiaa arkistoidaan! Arkistointi on osa järjestötoimintaa!
Kysely paljasti, että kentällä kaivattiin arkistokoulutusta. Kansan Arkiston olemassaolo tiedetään varsin hyvin. Jopa puolet vastanneista oli asioinutkin arkistossa. Kysely osoitti myös, että paperinen arkistointi on edelleen vallalla. Aineistoaan digitoi 11 prosenttia vastanneista ja digiarkisto oli prosentilla vastaajista.
Kansan Arkiston laajennettu oikeus säilyttää sellaisia henkilötietoja, jotka järjestön pitäisi hävittää (esimerkiksi vanhentuneet jäsenluettelot) oli järjestökentällä huonosti tunnettu asia. Ohjausta ja neuvontaa tarvitaan lisää.
Arkistoinnin arvo tunnustettiin laajasti ja arkisto sai kiitosta tekemästään työstä. Useammassa vastauksessa todettiin historian arkistointi tärkeäksi ja kysely ajatuksia herätteleväksi. Arkistokoulutusta kaivattiin laajasti. Erityisesti tukea toivottiin perinteiseen arkistointiin ja arkistoinnin suunnitteluun. Ohjausta ja neuvontaa kaivattiin etä- ja lähikoulutuksina sekä kirjallisina ohjeina.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Vetoomus: Kansakunta vaarassa menettää muistinsa
/in Yleinen /by Kansan Arkisto1.9.2021
Kansakunta vaarassa menettää muistinsa
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.
Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.
Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.
Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.
Arkistot ovat vaarassa – vetoomus (pdf)