Vetoomus: Kansakunta vaarassa menettää muistinsa

/in /by

1.9.2021

Kansakunta vaarassa menettää muistinsa

Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.

Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.

Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.

Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.

 

Arkistot ovat vaarassa – vetoomus (pdf)

 

Aalto, Seppo FT, dosentti Markkola, Pirjo professori
Aalto, Sirpa dosentti Mattila, Markku dosentti (TAU), erikoistutkija
Aaltonen, Jouko dokumenttielokuvantekijä, tutkija, dosentti Meinander, Henrik professori
Ahde, Hilkka lastentarhanopettaja, omaishoitaja Michelsen, Karl-Erik professori
Ahlbäck, Anders docent, biträdande lektor Mikkilä, Timo FT
Ahlskog, Markus professori Mikkonen, Simo dosentti
Ahlsten, Marjo YTT, lukion historianopettaja Muuri, Jouko Työväen Sivistysliiton pääsihteeri
Ahtiainen, Pekka FT Myllyniemi, Satumaarit FM, tohtorikoulutettava
Ahvenainen, Jorma professori Mäkelä-Alitalo, Anneli FT, dosentti
Arajärvi, Pentti professori Määttä, Vesa FT, historiantutkija
Aunola, Sirkka LitT Niemi, Mari K. dosentti, tutkimusjohtaja
Bergholm, Tapio FT, dosentti Nieminen, Teemu teol. kand.
Clerc, Louis professori Niinimäki, Jukka FM
Drufva, Juha toimittaja-tietokirjailija Niinistö, Jussi FT, dosentti
Ekberg, Henrik pol.dr, historiker Niiranen, Pekka TT, dosentti, toimittaja
Ekholm, Kai FT, tutkija, tietokirjailija Nikula, Riitta professori emerita
Elo, Kimmo dosentti, erikoistutkija Nordenstreng, Kaarle professori emeritus
Eloranta, Jari professori Nummela, Ilkka professori
Endén, Rauno FM, kustannustoimittaja emeritus Numminen, Jaakko ministeri
Enäkoski, Timo Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys Nykänen, Panu FT, dosentti
Eskola, Seikko professori emeritus Ojala, Jari professori
Flink, Toivo FT, dosentti Olsson, Pia yliopiston lehtori, dosentti
Franck, Michael dokumentaristi Orrman, Eljas arkistoneuvos emeritus, professori
Gustafsson, Robin professori Outinen, Sami vieraileva tutkija
Haapala, Pertti professori Paakkinen, Reetta toimittaja ja tietokirjailija
Haggrén, Heidi projektikoordinaattori Paavilainen, Marko FT, dosentti
Hajanti, Helena taiteen maisteri Pakkanen, Esko metsänhoitaja
Halmesvirta, Anssi dosentti Palanterä, Jaana Suomen Työväen Musiikkiliiton puheenjohtaja, kustannuspäällikkö
Hanka, Heikki taidehistorian professori Paloheimo, Heikki professori emeritus
Heikkinen, Reijo professori, tietokirjailija Palosaari, Airi Työväen Akatemian rehtori
Heimo, Anne professori Parpola, Antti VTT, vanhempi asiantuntija
Hentilä, Marjaliisa dosentti Pellinen, Sulevi tietokirjailija
Hentilä, Seppo professori emeritus Peltonen, Matti professori emeritus
Herlin, Antti liikemies Peltonen, Ulla-Maija dosentti, tietokirjailija
Hetemäki, Ilari päätoimittaja Pesu, Jukka VTT, tutkija
Hiekkanen, Markus professori, tietokirjailija Pietiläinen, Terhi museonjohtaja
Hietaniemi, Erkki FM Pietiäinen, Jukka-Pekka dosentti
Hjerppe, Riitta professori emerita Pleiss, Detlev doctor
Hokkanen, Kari professori Pohjola, Marja sektorijohtaja emerita
Hollsten, Laura docent Pohjola, Raimo arkistoneuvos emeritus
Horelli, Laura Meisterschülerin Bildende Kunst Puhakka, Sirpa toimittaja, tietokirjailija
Huhta, Aleksi tutkijatohtori Puntanen, Pia asiamies, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Huttula, Tapio FT, vanhempi neuvonantaja Puro, Laura VTM, tutkimuspäällikkö
Häikiö, Martti professori, historiantutkija Puumala, Ensio FM
Häkämies, Kari kirjailija Pyhälä, Mikko suurlähettiläs emeritus, tietokirjailija
Hölttä, Kalevi OTT, dosentti Rantala, Jukka professori
Ikäheimo, Seppo professori Rautkallio, Hannu dosentti
Ilvonen, Thomas lääketieteen lisensiaatti Reenkola, Kaarina FT
Isohookana-Asunmaa, Tytti VTT Remes, Matti FM, rehtori emeritus
Itkonen, Hannu professori Rentola, Kimmo professori
Jalagin, Seija FT, dosentti, yliopistonlehtori Reuna, Risto VTT, historiantutkija
Jauhiainen, Jyrki asiamies, Väinö Tannerin säätiö Riihimäki, Paula event manager
Jokinen, Jyrki KT, VTT Rislakki, Jukka toimittaja, tietokirjailija
Jokinen, Saana-Maria tietokirjailija Roiko-Jokela, Heikki FT, dosentti, yliopistotutkija
Juntunen, Alpo professori emeritus, dosentti Roselius, Aapo FD
Junila, Marianne FT, dosentti Ruismäki, Liisa FM, kotiseutuneuvos
Jäppinen, Jouni FM Ruotsala, Helena FT, professori
Kalleinen, Kristiina dosentti Rusi, Alpo VTT, suurlähettiläs emeritus
Kallioinen, Mika yliopistolehtori Ruusunen, Aimo FT
Kanervo, Pirkko FT Räsänen, Marika dosentti
Kanerva, Juha toimittaja, tietokirjailija Saarela, Tauno dosentti
Kangaspuro, Markku Aleksanteri-instituutin johtaja Saaritsa, Sakari apulaisprofessori, akatemiatutkija
Kanto, Anneli kirjailija, YTM Sahari, Aaro FT, tutkija
Karimäki, Jenni VTT Salmi, Pentti toimittaja emeritus
Karonen, Petri professori Sandberg, Timo kirjailija
Karppinen, Vesa historian väitöskirjatutkija Sarlin, Christer urheilutoimittaja, tietokirjailija
Katajisto, Kati FT Savolainen, Ulla muistitietotutkijoiden verkoston puheenjohtaja, yliopistotutkija, dosentti
Kauhanen, Jouni dosentti Schering, Tuomo tutkija
Kaukiainen, Yrjö professori emeritus Seppälä, Mikko-Olavi dosentti
Kekkonen, Jukka professori Sergejeff, Andrei tietokirjailija
Keskisarja, Teemu dosentti, historioitsija Sevillano, Annaleena TM, hum. kand., väitöskirjatutkija
Kettunen, Pauli professori emeritus Sevon, Cay VTT
Kevin, Torbjörn pol.mag. Siltala, Aleksi kustantaja
Kinnunen, Tiina professori Siltala, Juha professori
Kivinen, Jussi FT, hovioikeuden presidentti Siltala, Sakari FT, historiantutkija
Kivistö, Kalevi ministeri Silvennoinen, Oula FT
Koivisto, Kaisa FT Soikkanen, Timo professori emeritus
Koivu, Matti Johannes muusikko, historioitsija Sorsa, Irene suomentaja
Koivunen, Anu professori Sorvari, Eija Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja
Koivunen, Leila professori Sotejeff-Wilson, Kate kääntäjä, PhD
Koivunen, Pia FT, yliopistonlehtori Strang, Johan E. FT, dosentti
Kokko, Timo EKL:n toiminnanjohtaja Suhonen, Ville elokuvaohjaaja, dokumentaristi, kirjailija
Kokkonen, Jouko FT, toimituspäällikkö Sundqvist, Ulf VTM, entinen SDP:n puheenjohtaja
Korppi-Tommola, Aura professori, historiantutkija Suodenjoki, Sami yliopistotutkija
Kortelainen, Anna FT, kirjailija Suomi, Juhani VTT, ulkoasiainneuvos, historioitsija
Korteniemi, Savu E. kuvataiteilija ja vapaa kirjoittaja Taavetti, Riikka VTT, yliopistonlehtori
Korvajärvi, Päivi professori emerita Taipale, Ilkka dosentti
Kotimaa, Timo varatuomari Taipale, Vappu professori
Krekola, Joni VTT, dosentti, tutkija Talonen, Jouko professori emeritus
Kuisma, Markku professori emeritus Tamminen, Seppo FM, tutkija
Kujala, Antti FT, dosentti Tarkiainen, Kari professori, valtionarkistonhoitaja emeritus
Kuorelahti, Elina FT, tutkijatohtori Teerijoki, Ilkka dosentti
Kuukkanen, Jouni-Matti professori Tervo, Jari kirjailija
Kuusanmäki, Jussi FL Tiitta, Allan FT, dosentti
Kuusi, Hanna dosentti, yliopistonlehtori Tikka, Marko dosentti, Suomen Äänitearkisto ry:n puheenjohtaja
Kyyrö, Jere yliopisto-opettaja Tuikka, Timo J. FT, historioitsija, tietokirjailija, toimittaja
Kähkönen, Sirpa kirjailija Tuomioja, Erkki VTT, dosentti
Kälviäinen, Mirja FT, dosentti Tuomisto, Tero kotiseutuveuvos
Kääriäinen, Seppo ministeri Tuovinen, Timo ”Tipi” ”musiikin sekakäyttäjä”
Lackman, Matti professori Turtola, Martti professori emeritus
Lahtinen, Anu apulaisprofessori Ukkola, Inka FM, AmO, kulttuurisihteeri
Lahtinen, Esa arkistonjohtaja emeritus Urpilainen, Kari entinen kansanedustaja, valtiopäiväneuvos
Lalu, Liisa FM, väitöskirjatutkija Vahtola, Jouko professori emeritus
Lamberg, Juha-Antti professori Vainio-Korhonen, Kirsi professori
Lehtinen, Lasse puheenjohtaja, Väinö Tannerin säätiö Vares, Vesa professori
Lehtonen, Sami puheenjohtaja, Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys Vasara, Erkki VTT, dosentti
Leikola, Juhani professori Venho, Johanna kirjailija, runoilija
Leino-Kaukiainen, Pirkko dosentti Vesikansa, Jyrki toimittaja, tietokirjailija
Lemmetty, Markku OTK, lakimies Vihavainen, Timo professori emeritus
Leppänen, Veli-Pekka VTT, tutkija, toimittaja Vilkuna, Kustaa professori
Leskelä-Kärki, Maarit dosentti, yliopistonlehtori, Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja Virkkunen, Janne päätoimittaja emeritus
Levä, Ilkka FT, dosentti Virtanen, Rauli tietokirjailija, toimittaja
Lievonen, Mikko FT, tutkija, Kalevi Sorsa säätiön toiminnanjohtaja Virtapohja, Kalle FT, tietokirjailija, toimittaja
Liksom, Rosa kirjailija, kuvataiteilija Vuorenrinne, Antti FM, päätoimittaja (eläkkeellä)
Lindholm, Sture FM, historianopettaja, kirjailija, tohtorikoulutettava Vuori, Timo TT
Lintunen, Tiina VTT, yliopistonlehtori Välimäki, Reima FT, dosentti
Louekoski, Matti ministeri Wallin, Stefan FM
Lundén, Ari-Pekka asiamies, Palkansaajien koulutussäätiö Weiss, Holger professor
Luukkanen, Tarja-Liisa TT, FT, dosentti Westerlund, Lars professori emeritus
Lähteenmäki, Maria professori Wickström, Mats docent
Löfström, Jan apulaisprofessori Wickström, Mika kirjailija
Lönnfors, Sanna tietokirjailija Wuokko, Maiju FT, yliopisto-opettaja
Lönnqvist, Bo professori emeritus Ylipiessa, Matti FM, kustantaja
Mahlamäki, Tiina dosentti, yliopistonlehtori Zetterberg, Seppo FT, professori emeritus
Mainio, Aleksi FT, historiantutkija Åberg, Veijo FM, vanhempi asiantuntija
Manninen, Ohto professori emeritus

 

Pirkanmaan rauhanjärjestöjen dokumentit talteen

/in /by

Rauhanliike sai sodanjälkeisessä Suomessa ihmiset liikkeelle. Rauhanpuolustajat on vuonna 1949 perustettu kansalaisjärjestö, joka toimii rauhan, aseriisunnan, suvaitsevai-suuden, ihmisoikeuksien ja maailmanlaajuisen tasa-arvon puolesta.

Tampereen seudulla on toiminut Pohjois-Hämeen, myöhemmin Pirkanmaan Rauhanpuo-lustajat. Järjestö on toiminut Tampereen lisäksi useilla pirkanmaalaisilla paikkakunnilla. Paikallisosastoja on ollut Mäntässä, Nokialla ja Valkeakoskella. Rauhankulkuetoimikunnat ovat järjestäneet rauhankulkueita 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Tampereella Rauhan-puolustajiin löyhästi kiinnittyneenä on toiminut lukuisia solidaarisuus- ja rauhanryhmiä, kuten Afrikka-ryhmä, Léon-ryhmä, Nuorten Rauhanryhmä Nuorallatanssi, Ydinaseeton Pohjola nyt –liike ja muut eri aikoina aktivoituneet toimintaryhmät.

Onko hallussasi rauhanjärjestöjen aineistoja? Jos sinulta löytyy materiaalia, ota yhteyttä. Sovitaan aineiston toimittamisesta Kansan Arkistoon. Pidetään huoli, että järjestöistä jää jälki historiaan. Pelastetaan Pirkanmaan rauhaliikkeen dokumentit –projekti kokoaa ha-jallaan eri puolilla Pirkanmaata olevat ja yksityishenkilöiden vinteillä pölyttyvät doku-mentit arkistoon. Arkistossa aineisto on asianmukaisessa säilytyksessä ja tutkijoiden käy-tettävissä.

Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen keskusarkisto, jonka tallennusvas-tuulle kuuluu rauhanjärjestöjen arkistoaineistot. Helsingissä sijaitsevassa arkistossa on reilut neljä hyllykilometriä arkistoaineistoa. Arkisto saa toimintaansa lakisääteistä valti-onapua ja toimii Kansallisarkiston valvonnassa.

Pirkanmaan rauhanliikkeen aineistojen kerääminen aloitettiin kesäkuun alussa ja työ päättyy elokuun lopussa. Projektiin on kesän ajaksi palkattuna opiskelija Veera Kimonen, joka työskentelee Pirkanmaan Rauhanpuolustajien toimistolla. Projekti on saanut Yrjö Sirolan säätiön apurahaa.

Pirkanmaan Rauhanpuolustajien ja Kansan Arkiston yhteisprojekti
Projektin ajankohta: 1.6.-31.8.2021

Yhteydenotot: Projektityöntekijä Veera Kimonen, veera.kimonen@kansanarkisto.fi, 044 200 2047

Lisätietoja:
Pirkanmaan Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Jouni Sirén, jouni.siren@protonmail.com

Kansan Arkisto, info@kansanarkisto.fi, www.kansanarkisto.fi, www.arjenhistoria.fi, 044 721 0320 (päivystys)
arkistonjohtaja Marita Jalkanen, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi, 044 721 0306

 

Vetoomus (pdf): Pelastetaan Pirkanmaan rauhanliikkeen dokumentit 

 

 

Kotisivujen tietokanta poistuu käytöstä

/in /by

Arkiston kotisivuilla oleva planeetta-tietokanta poistuu käytöstä. Arkisto siirtyy uuteen järjestelmään, jonka asiakaskäyttöliittymä tulee olemaan Finna. Arkistoaineistot näkyvät Finnasta vuonna 2021. Planeettaa ei enää päivitetä ja tietokanta tullaan poistamaan verkosta Finnan rajapintojen valmistuttua. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin. Uusia aineistoja voi tiedustella päivystäjältä info@kansanarkisto.fi / 044-721 0320 (huom. muutos ei vaikuta arkiston kuvakokoelmiin, jotka ovat Finnassa toisen järjestelmän kautta)

Kansan Arkiston 75-vuotisjuhlaseminaarin tallenne

/in /by

Arkiston 75-vuotisjuhlaseminaarin tallenteen internet-osoitteen saa sähköpostitse info@kansanarkisto.fi tai p. 044-721 0320.

 

Kansan Arkiston 75-vuotisjuhlaseminaari
Aika: 6.10.2020 klo 13–16

Ohjelma

13.00 Tervetuloa
Yhteiskunnallisen arkistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tauno Saarela

13.05 Oppivelvollisuuden kehitys Suomessa
Opetusministeri Li Andersson

13.20 Kansallisarkiston tervehdys
Kansallisarkiston tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen

13.40 Laulava Unioni. Laulava Unioni esittää vanhoja amerikansuomalaisia IWW-liikkeen lauluja viime vuosisadan alusta.

13.50 Maljat

14.10 Arkisto ja muistin politiikka
Dosentti Ulla-Maija Peltonen

14.30 Neuvostoliiton suomalaisten maahanmuuttajien arkielämä — lähteiden ja tutkimuksen kysymyksiä
FT Aimo Ruusunen

14.50 Feminismin toinen aalto kansandemokraattisessa naisliikkeessä
VTM Maria Liikamaa

15.10”Nuori nainen sinipaidassa.” Nuortaistolaisuuden muistoja
FM tohtorikoulutettava Liisa Lalu

15.30 Toivon liekkiä varjellen
Kirjailija Sirpa Kähkönen

15.50 Loppuyhteenveto
VTT Veli-Pekka Leppänen

Sarjakuvataiteilija Aino Sutinen livekuvittaa tilaisuuden.
Tilaisuuden juontaa Veli-Pekka Leppänen, Kansan Arkiston Ystävät ry:n puheenjohtaja

Koronasta johtuen tilaisuuteen saa tulla ainoastaan täysin oireettomana ja maskin käyttö on suositeltavaa!

Tutkijoita pyydetään ilmoittamaan tulostaan

/in /by

Pahentuneen koronatilanteen vuoksi pyydämme tutkijoita ilmoittamaan, mikäli olette tulossa tutkimaan aineistoja paikan päälle arkistoon

sähköpostitse info@kansanarkisto.fi tai p. 044-721 0320.

Yhdistys 9 -keruu

/in /by

Yhdistys 9 oli vuosina 1965–1970 toiminut niin sanottu yhden asian liike, joka ajoi sukupuolten tasa-arvoa. Sen tavoitteena oli muun muassa abortin ja raskauden ehkäisyn salliminen, lasten kunnallisen päivähoidon järjestäminen Suomeen, äitiysloman pidentäminen ja isyys- ja vanhempainloman käyttöönotto. Yhdistys vaati myös kaksinaismoralismista ja perinteisistä sukupuolirooleista luopumista. Monet yhdistyksen tavoitteista ovat sittemmin toteutuneet, mutta aikanaan yhdistys herätti myös vastustusta ja joitakin sen tavoitteita pidettiin jopa naurettavina.

Kansan Arkistoon on tallennettu suurin osa yhdistyksen arkistoaineistosta. Arkisto kerää nyt yhdistyksen entisiltä jäseniltä muistitietoa yhdistyksen toiminnasta ja 1960-luvun sukupuoliroolikeskustelusta.
Mikä sai sinut liittymään yhdistykseen? Miten toimit yhdistyksessä? Mitkä sukupuolten tasa-arvoon ja rooleihin liittyvät kysymykset olivat sinulle tärkeitä? Miten yhdistyksen toiminta ja sukupuoliroolikeskustelu vaikuttivat omaan ajatteluusi ja toimintaasi? Millaista keskustelua yhdistyksen toiminta herätti lähipiirissäsi? Oletko jatkanut toimintaa sukupuolten tasa-arvon puolesta yhdistyksen lakkauttamisen jälkeen?

Voit lähettää vastauksesi postitse tai sähköpostilla. Liitä mukaan nimi, osoite ja syntymävuosi. Aineiston luovuttamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään sen käyttöehdot.

Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.

Yhteyshenkilöt:
Tutkija, FT, Arja Turunen
Historian ja etnologian laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
arja.turunen@gmail.com
+358405881139

Marita Jalkanen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki                                                                                                                                                                                                  Kuva: Yrjö Lintunen
+358447210306
www.kansanarkisto.fi

”Pappa oli punakaartilainen” -keruu

/in /by

Perheiden ja yhteisöjen muistot vuodesta 1918

Vuonna 2018 on kulunut 100 vuotta Suomen sisällissodan tapahtumista. Kansan Arkisto kerää juhlavuoden kunniaksi 1918-aiheista aineistoa kokoelmiinsa.

Kansan Arkiston vuoteen 1918 liittyviin aineistokokonaisuuksiin kuuluu tällä hetkellä muun muassa muistelmia, äänitteitä, valokuvia, kirjeitä, postikortteja, leikkeitä, luetteloita ja muita asiakirjoja. Aineistot ovat jatkuvasti kysyttyjä ja niitä käyttävät niin historiantutkijat, media, taiteilijat kuin sukututkijatkin.

Vuoden 2018 keruun painotus on vuoteen 1918 liittyvästä perheiden ja yhteisöjen muistitiedosta. Minkälaisia tarinoita suvussa liikkuu? Onko vuoden 1918 tapahtumista keskusteltu perheessä vai onko se ollut tabu? Mitä lapsille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille on kerrottu?

Miten vuoden 1918 tapahtumia on suvussa tai yhteisössä muistettu? Onko surmansa saaneiden sukulaisten haudoilla käyty? Entäs muistomerkeillä? Ovatko muistelut muuttuneet ajan mittaan? Mitä koulussa on sodasta opetettu?

Juhlavuoden keruussa olemme kiinnostuneita myös kaikesta muusta vuoteen 1918 liittyvästä, kuten kirjeistä, valokuvista, päiväkirjoista, äänitteistä ja muusta asiakirja-aineistosta. Lisäksi kuulemme mielellämme myös niihin liittyvistä tarinoista.

Otamme lisäksi vastaan vuoteen 1918 liittyvien paikallishistoriaprojektien aineistoja, myös keskeneräisten tai kesken jääneiden.

Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.

 

Yhteyshenkilö:

Tutkija Kari Määttänen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki
kari.maattanen@kansanarkisto.fi
044 721 0308

Kantaaottavaa työväenmusiikkia

/in /by

Tyovaenlaulu.fi-sivusto tarjoaa tietoa työväenmusiikista alan harrastajille ja suurelle yleisölle. Se kokoaa piiriinsä ihmisiä ja lauluja, jotka ovat vähäosaisten puolella sekä ottavat kantaa demokratian, tasa-arvon, rauhan, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Tyovaenlaulu.fi kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sen piiriin kuuluvat myös työväenmusiikin historian tutkijat ja tutkimusta avustavat henkilöt.

Tyovaenlaulu.fi-portaali on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta. Hankkeen kiireisin toimenpide oli käynnistää sotien jälkeisen ajan kisällilaulujen keräys kesällä 2016. Keräystä koordinoi elokuvamusiikkituottaja Timo ”Tipi” Tuovinen, joka vuonna 1978 kokosi Suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 -julkaisun yhdessä edesmenneen Ilpo Saunion kanssa. Työväen musiikkiperinteen tutkimus ja keräys jatkuu myös vuonna 2017. Voit edistää sitä ilmoittautumalla kerääjäksi.

Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanke panostaa myös uusien yhteiskunnallisten laulujen luomiseen. Lauluntekijöille järjestetään Helsingissä kantaa ottavan laulun -työpajoja sekä klubeja, joissa uudet laulut tekijöineen pääsevät estradille.

Kansan Arkisto
KSL-opintokeskus
Työväen arkisto
Työväen Sivistysliitto TSL

Pohjois-Suomen arkistot talteen Kansan Arkistoon

/in /by

Kansan Arkisto tallentaa pohjoissuomalaisten vasemmistolaisjärjestöjen arkistoaineistot

MITÄ ASIAKIRJOJA OTETAAN TALTEEN KANSAN ARKISTOON (pdf)

Lisätietoja antaa:
Kansan Arkisto
Kari Määttänen
Puh. 044-7210308
kari.maattanen@kansanarkisto.fi

Kivinokan kuvahistoria talteen

/in /by

Kivinokan kuvahistoria talteen -kuvakeräys jatkuu

Kivinokka kaikille -liike tallentaa yhdessä Kansan Arkiston kanssa Kivinokan kuvahistoriaa. Kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Yli satavuotiaan kesäparatiisin historia halutaan nyt kerätä talteen. Kansan Arkistossa on tällä hetkellä digitoituna vain 26 Kivinokan historiaan liittyvää kuvaa. Museoviraston avustuksella toteutettava keruu digitalisoi alueen lomailuhistoriasta kertovia kuvia ja niihin liittyviä tarinoita jälkipolville. Talteen kerätään digitoitaviksi sekä paperikuvia että digikuvia. Kivinokka Kaikille -liikkeen edustaja Anna Kähkönen toivoo, että helsinkiläiset kävisivät nyt läpi valokuva-albumeitaan. ”Toivomme kuvia arkisista askareista, juhlista ja kaikenlaisista kesäpuuhista. Toivomme kuvia myös aivan viimeajoilta. Samalla haluamme kuulla kuviin liittyvät tarinat ja muistelot. Kansan Arkiston sivulle tulee kyselylomake, jonne voi täyttää kuviin liittyviä tietoja.”, Kähkönen sanoo.

Myös nykyistä kesänviettoa halutaan tallentaa. Kesän 2014 aikana valokuvaaja Sanni Seppo tallensi helsinkiläisten kesäpuuhia ja kesämajalaisten lomanviettoa Kivinokassa.

Soutujoukkue_KivinokassaKivinokan kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Työväenyhdistykset halusivat parantaa ahtaasti asuneen työväen oloja tarjoamalla näille vuokraamiaan Vanhankaupunginlahden rantoja ja saaria leiriytymispaikoiksi. Ensimmäisenä paikalle saapui Sörnäisten työväenyhdistys, joka vuokrasi alueen vuosina 1916 – 25 Brändö-yhtiöltä. Kivinokka kartanoineen siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1927. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Kesämaja-alue rakentui pikkuhiljaa, ja 30-luvuhn puolivälissä kesämajalaisille annettiin lupa pystyttää kiinteiden lautapohjien päälle kangastelttoja ja pahvista ja puukuitulevystä rakennettuja majoja. Kiinteitä kesämajoja Kivinokkaan rakennettiin 1940-luvun alusta lähtien, kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan rakennelmia. Sodan jälkeen rakentamiselle saatiin tarkemmat ohjeet, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle tyyppimajan piirustukset. Kivinokan kesämaja- ja virkistyskäyttö on sittemmin jatkunut alueella keskeytyksettä. Alueella on yhä useita alkuperäisiä Ekelundin piirtämiä tyyppimajoja. Kivinokka toimii monenlaisten yhteisöllisten tapahtumien näyttämönä. Juhannusjuhlat vetävät paikalle tuhatkunta helsinkiläistä vuosittain. Kesällä rannat täyttyvät uimareista, kalastajista ja retkeilijöistä. Kivinokka on yhä suositumpi ulkoilu- ja lenkkeilyalue.

Helsingin kaupunki teki toukokuussa päätöksen alueen osayleiskaavasta. Päätöksen mukaan Kivinokkaa kehitetään virkistys- ja kesämaja-alueena.
Lisätietoja antaa Arkistonjohtaja Marita Jalkanen, Kansan Arkisto
0447210306, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi

Ohjeet kuvien käsittelyyn ( PDF )