Lauri Pajamiehen karikatyyri Raoul Palmgrenista, Suomen Kuvalehti 22/1949

Kansan Arkistolla, Työväenliikkeen kirjastolla & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuralla on ilo kutsua teidät RAOUL PALMGRENIN 100-VUOTISSEMINAARIIN Työväenliikkeen kirjastoon (Sörnäisten rantatie 25, Helsinki) torstaina 12. tammikuuta 2012 klo 10:30 alkaen. Ohjelma 10:30 Työväenliikkeen kirjaston johtaja Kirsti Lumiala: Avaus 10:40 FL Hanne Koivisto: Palmgren aikalaisten silmin - arkiston leikekokoelman kertomaa 11:10 Professori Ilkka Liikanen: Poliittinen Palmgren 11:40 FM Jaana Torninoja-Latola: Kriitikko ja ystävä. Raoul Palmgrenin ja Sinervon sisarten väliset suhteet 12:10 Keskustelua ja yleisön kommentteja Lounastauko 13:15 Professori Kari Sallamaa: Raoul Palmgren - työt ja taistelut 14:00 Professori Pertti Karkama: Raoul Palmgren - marxilainen kirjallisuudentutkija? 14:30 Keskustelua Kahvitarjoilu, Raoul Palmgrenin kotikirjaston helmiä näytteillä juhlaväelle 15:30 Professori Peter von Bagh: Raoul Palmgren ja keskustelukulttuuri 16:00 FM Nina Palmgren: Isäni Raoul Palmgren Raoul Palmgrenin tekstejä 16:30 Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Raoul Palmgren ja suomalainen vasemmisto 17:00 Keskustelua 17:15 Koiton laulu esiintyy 17:30 Seminaarin päätössanat 18:30 Vapaamuotoinen illanvietto (paikka ilmoitetaan seminaarissa) tulosta ohjelma tästä pdf   Ilmoittautumiset 9.12.2011 mennessä Kati Launikselle klaunis (at) utu.fi / 0400-436 055

Ex Libris –näyttely Kansan Arkistossa
3.10. – 30.11.2011

Kansan Arkistossa esitellään 30 vasemmistolaisen toimijan Ex Libristä. Kirjanomistajamerkit ovat keräilijä Heikki Kiljanderin kokoelmasta.

Ex Libris on kirjan kansilehdelle liimattava kirjanomistajamerkki. Merkin oikeaoppinen paikka on kirjan etusisäkannessa, sen vasemmassa yläkulmassa. Ex Libris voidaan kiinnittää myös oikeaan ylänurkkaan, jossa se ei jää paperikannen läpän taakse piiloon. Aihe merkkiin tulee aina kirjan haltijan mukaan eli aihe yleensä symboloi asioita, jotka ovat merkin omistajan elämässä tärkeitä mm. ammattia, harrastuksia, kotiseutua, sukua ja arvoja.

Heikki Kiljander (s. 1922) on kerännyt Ex Libriksiä 1940-luvun puolivälistä saakka ja hänen kokoelmiinsa kuuluu noin 20 000 suomalaista kirjanomistajamerkkiä. Näyttelyn merkit ovat vuosilta 1924 - 2007.

Vuonna 2010 faktori Heikki Kiljanderille myönnettiin kansainvälisesti arvostettu Sir Augustus Wollaston Franks -kunniakirja. FISAE eli kansainvälinen exlibrisyhdistysten liitto myöntää erilaisia kunniakirjoja exlibristaiteilijoille ja alan tutkijoille. Kyseessä on ensimmäinen suomalaiselle myönnetty FISAEn kunniakirja. Heikki Kiljander palkittiin mittavasta työstään Suomen Exlibrisyhdistyksen ja exlibristen parissa. Kiljanderille on aiemmin myönnetty Suomen Exlibrisyhdistyksen kunniajäsenyys ja Suomen Kulttuurirahaston apuraha exlibristen valokuvaamista varten.

Näyttelyyn voi tutustua arkiston aukioloaikoina ti-pe klo 9-16.

Tervetuloa!

SAKARI SELIN: KUN VALTIOPETOS OLI ISÄNMAALLINEN TEKO

Syyskuussa 2003 sotahistorian dosentti Jukka Kulomaa esitelmöi Maanpuolustuskorkeakoulun luentosarjassa toisen maailmansodan aikaisesta vastarintaliikkeestä Suomessa. Hän totesi esitelmässään että ”tuhotöiden määrällä mitattuna parhaiten onnistuttiin Tampereen seudulla. Siellä Pellervo Takatalo kokosi vastarintaryhmänsä nuorista miehistä ja naisista, ei metsäkaartilaisista. Ryhmää ei osattu aluksi epäillä lainkaan tuhotöistä, ja näin ratojen, muuntajien ja sähkölinjojen räjäyttely saattoi jatkua vuoden 1942 lopulle asti.” Kannanotto oli merkittävä tunnustus tamperelaisille nuorille, joilla ei ollut minkäänlaista sotilaskoulutusta tai kokemusta sodanvastaista toimintaansa varten. Tämä kirja kertoo heidän tarinansa. He olivat osa vastarintaliikettä, joka kaikkialla Euroopassa nousi vastustamaan natsi-Saksan hirmuvaltaa. Se on erikoinen ja vähän tunnettu luku sotavuosien historiassamme.

Teos on saatavissa sekä  painettuna kirjana että verkkoversiona (YUDU-palvelu). Klikkaa tästä.

Tai lataa pdf Kansan Arkiston sivuilta Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko (pdf 19,2Mt).

KALLE KUITTINEN: KIINAA OPPIMASSA 

Teos kertoo 1950-luvun Kiinasta. Kiinan kansanvallankumous voitti vuonna 1949 ja pian sen jälkeen vuonna 1953 ensimmäiset suomalaiset opiskelijat toimittaja Aarre Nojonen ja opintosihteeri Kalle Kuittinen, menivät Kiinaan opiskelemaan kieltä ja kulttuuria. He opiskelivat Pekingin yliopistossa ja Kansan yliopistossa, oppivat hyvän kiinankielen taidon ja suorittivat yliopistotutkinnot. He tutkivat laajasti Kiinan yhteiskuntaa ja kulttuuria, tutustuivat kansan elämään, näkivät Kiinan muurin, suuret kaupungit Pekingin, Kantonin ja Shanghain, vierailivat Mao Zedongin syntymäkodissa. He seurasivat Kiinan ensimmäisiä vaaleja, 5-vuotissuunnitelman ja sosialismin rakentamisen alkamista, uuden Kiinan suuria myrskyisiä muutoksia. Kuittinen kertoo kokemuksistaan ja näkemyksistään muistelmaluonteisesti. Nimet ovat osittain kirjoitettu kiinankielisin kirjoitusmerkein.

ARJENHISTORIA.FI VERKOSSA


Arjenhistoria on suomalaisen työväenliikkeen, työelämän, teollisuuden, tekniikan ja sosiaalihistorian aarreaitta, jossa voit selata Kansan Arkiston kuvia ja julisteita.


Arjenhistoria.fi –palvelussa internetissä voi tehdä hakuja ja selata erilaisia esine-, valokuva- ja kirjakokoelmia. Aineistoa on 1800-luvulta nykypäivään ja aiheiltaan ne liittyvät suomalaisen työelämän, tieteen, tekniikan, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan historiaan sekä sosiaalihistoriaan. Arjenhistoria.fi on kiehtovia teemoja kunnankätilön instrumenteista suomalaisen sähkökantaverkon rakentamiseen ja kullanhuuhdonnasta työläisten teatteriharrastuksiin.

Suurin osa aineistosta ei ole ollut aikaisemmin saatavilla verkossa. Palvelun taustalla on yhteensä kuuden museon ja kahden arkiston yhteinen kokoelmatietokanta. Yhteenliittymään kuuluvat Työväenmuseo Werstas, Tekniikan museo, Sähkömuseo Elektra, Helsingin yliopistomuseo, Suomen siirtolaisuusmuseo, Kultamuseo sekä Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto.

Julkaisuhetkellä arjenhistoria.fi sisälsi noin 63 000 tietuetta kuvineen ja taustatietoineen. Aineistoa tulee koko ajan lisää, sillä vanhoista järjestelmistä siirretään edelleen tietoja uuteen yhteiseen järjestelmään ja kokoelmiin syötetyt uudet tiedot päivittyvät myös arjenhistoria.fi-palveluun. Kaikille avoin palvelu ei vaadi rekisteröitymistä ja hakujen tekeminen on maksutonta. Yhdellä haulla voi selata usean erillisen organisaation kokoelmia, jotka ovat maantieteellisestikin koko Suomen alueella Helsingistä Lapin Tankavaaraan. Hakujen lisäksi käyttäjä voi lähettää palveluun omia tietojaan ja kommenttejaan.

Verkon kautta on nähtävissä vain noin neljäsosa Kansan Arkiston digitoiduista kuvista ja pieni murto-osa kaikista Kansan Arkiston valokuvista! Tekijänoikeus- ja henkilötietolain rajoituksista johtuen materiaali joudutaan tarkistamaan ennen verkkoon julkaisemista. Niinpä nähtäville asetettu kuvamäärä kasvaa koko ajan. Jos et löydä kaipaamaasi materiaalia, kysy lisää arkistosta. Mikäli löydät verkkopalvelusta sellaista materiaalia, josta haluat antaa palautetta tai lisätietoa, voit lähettää viestin ylläpidolle helpoiten lisäämällä objektin omaan muistilistaan, jonka lähetät meille. Painokelpoiset korkearesoluutiokuvat saat tilaamalla ne arkistosta joko muistilistan avulla, soittamalla tai sähköpostitse. Erikseen sovittaessa voi arkistosta saada tutkimustarkoituksiin tunnukset, joilla Kansan Arkiston kuvat saa täydellisemmin tiedoin varustettuna ja ilman vesileimaa.


www.arjenhistoria.fi

TYÖVÄENTUTKIMUS 2010

Saatavilla painatteena ilmaiseksi Kansan Arkistosta ja muista työväenperinnelaitoksista.

Niilo Jokisen teoksia esillä Kansan Arkistossa Taidegraafikko Niilo Jokinen (s. 1928 Salmissa), on käynyt Helsingissä nelivuotisen Suomen Taide-akatemian koulun (Ateneum) 1950-luvulla ja sen jälkeen Neuvostoliitossa viisi vuotta kestävän Ilja Repinille nimetyn Leningradin Taideakatemian vuosina 1960-1965. Näyttelyssä esillä olevat teokset (21 kappaletta) ovat lähinnä hänen opiskeluaikanaan tekemiään töitä. Lue myös Tuula Kärjen artikkeli Niilo Jokisesta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 26.2.2010.

Näyttelyyn voi tutustua arkiston aukioloaikoina ti-pe klo 9.00-16.00 Vetehisenkuja 1. TERVETULOA!

Henkilöstömuutoksia Kansan Arkistossa 1.1.2010 alkaen

Pirjo Kaihovaara, arkistonjohtaja - 1.1.2010 alkaen erikoistutkija

Marita Jalkanen, kuva-arkistoyksikön tutkija - 1.1.2010 alkaen arkistonjohtaja

Pia Pursiainen, tutkija - 1.1.2010 alkaen kuva-arkistoyksikön tutkija

OSTA KIRJOJA!

Uutuuskirjoja myynnissä ja paljon kirjoja alehintaan 2€. Katso täältä!

ELÄMÄÄ ARKISTOSSA

Kansan Arkiston 60-vuotis juhlakirja

Teos sisältää:

- katsauksen Kansan Arkiston 60-vuotiseen   taipaleeseen
- kokemukseen perustuvaa henkilöhistoriaa
- kirjoituksia valokuvista tallennuksen ja tutkimuksen   kohteina
- tietoa arkiston kokoelmista, muistitiedon keruusta   ja palveluista

Kirja tarjoaa monta jännittävää retkeä työväenliikkeen henkilöhistoriaan 1910-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Kirjasta voi hakea vastauksia kysymyksiin, keitä olivatkaan "Herrojen Kustun" runoilija, "punainen amatsoni", "tulisieluinen reaalipoliitikko" tai "Suomen Passionaria"? Työläisperheen tarinan kertoo vanha valokuva-albumi. Kirjan arkistoaiheisessa sarjakuvassa arkistotyön ideaan saadaan uudenlaista näkökulmaa.

Kirjoittajat ja artikkelit:

- Anna-Maija Nirhamo: Kansan Arkiston    vuosikymmenet
- Pirjo Kaihovaara: Henkilöarkisto - muistoja vai   dokumentteja?
- Marita Jalkanen: Kansan kokovartalokuva
- Jaakko Pallasvuo: Sarjakuvat
- Kirsti Salmi-Niklander: Lennart Berghällin lyhyt ja   pitkä elämä
- Tauno Saarela: "Tulisieluinen reaalipoliitikko" –   Väinö Vuorio
- Elina Katainen: Suomalainen amatsoni
- Kimmo Rentola: Vastakohtien Hertta Kuusinen
- Ulla-Maija Peltonen: Heinosen perheen albumi -   valokuvamuistelmia
- Liitteet: Tietoja Kansan Arkistosta

 
Julkaisija Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö

Hinta 5 e ja mahdolliset lähetyskulut 3,00 e.

Lue lisää

KUVIA 1970-LUKU - MYYTIT LYTTYYN? SEMINAARISTA