Vuosi 2010 oli digitoinnin ja nykyisenlaisen valtionavun puolustamisen vuosi. Aineiston säilymisen varmistaminen ja saavutettavuuden parantaminen digitoinnin avulla ovat arkistoille asetettuja keskeisiä tavoitteita. Digitoinnin suunnittelu, ohjeistaminen ja toteuttaminen teettivät paljon töitä. Pääasiassa paperimuotoiseen aineistoon kohdistuva yksityisten arkistojen yhteinen digitointihanke ns. ”pikadigi” saatiin vuoden lopussa päätökseen. Kansan Arkiston osalta saldo 170 000 digitoitua sivua ja 361 tuntia digitoituja äänitteitä. Arkistotietokanta ”Planeettaamme” kehitettiin vuoden aikana paremmin vastaamaan KDK:n vaatimuksia. Projektimme oli osa valtavaa Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) ja digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen (PAS) hanketta, jonka tarkoituksena on digitoida merkittävä osa Suomen kulttuurihistoriaa ja saattaa kulttuuri ja tiede tätä kautta kaikkien saataville sekä turvata sähköisen aineiston säilyminen tulevaisuuteen.

Erillisenä yhteistyöhankkeena kehitettiin samaan aikaan Akseli -kokoelmahallintajärjestelmää, jolla Kansan Arkistossa korvattiin entinen kuvatietokanta ja parannetaan kirjasto- ja julistekokoelmien saavutettavuutta. Järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2010 lopussa. Yleisölle suunnatun arjenhistoriaa.fi -verkkopalvelun kehitystyö saatiin loppusuoralle.

Arkiston perustoimintaan, järjestämistyöhön, paneuduttiin tehokkaasti: aineistoa järjestettiin lähes 100 hyllymetriä. Kokoelmat karttuivat 47 hyllymetrillä. Arkiston akuuttiin tilaongelmaan etsittiin koko vuoden ajan ratkaisua. Toistaiseksi tuloksetta.

Kansan Arkistoa ylläpitävän Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön varsinaisen toiminnan kulut olivat vuonna 2010 yhteensä 550 204 euroa. Arkiston talous perustuu valtionapuun, joka on enintään 80% Kansallisarkiston hyväksymistä menoista. Säätiö on saanut arkistotoiminnan omarahoitusosuuden kattamiseen sekä erilaisiin projekteihin avustuksia ja lahjoituksia seuraavilta järjestöiltä ja yhteisöiltä:, Hertta ja Otto Wille Kuusisen säätiö, Kansan Arkiston ystävät ry, Kansan Sivistystyön Liitto ry, Kansan Uutiset, Palkansaajasäätiö, Parasta Lapsille ry, Rakennusliitto ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Teuvan demokraattinen yhdistys, Työväenjärjestöjen tukisäätiö rs, Vasemmistonuoret ry ja Yrjö Sirolan Säätiö rs.

Valtionavustusten jakoperusteisiin yritettiin ajaa vuonna 2010 radikaalia muutosta. Valtioneuvoston kanslia oli asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää puolueita lähellä olevien yhteisöjen julkisia tukia. Ajatuksena oli muuttaa valtionavustusten jakoperusteita siten, että avustukset jaettaisiin parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan puolueille, jotka jakaisivat ne eteenpäin järjestöilleen. Erityisessä tarkastelussa olivat poliittiset lapsi- ja nuorisojärjestöt, sivistysjärjestöt ja hiukan yllättäen myös ns. puoluearkistot. Arkistokentästä valtionavustustyöryhmän kuultavana 28.4. olivat Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Suomen keskustan ja maaseudun arkisto, Svenska centralarkivet ja Porvarillisen Työn arkisto. Asiantuntijana paikalla oli myös Kansallisarkiston yksityisarkistoyksikön johtaja Marja Pohjola. Laadimme asiasta oman selvityksen, jossa totesimme ettei Kansan Arkisto ole puoluearkisto vaan ammatillisesti hoidettu päätearkisto, jossa on arkistoammatillinen henkilökunta, tutkijapalvelu ja säilytystilat. Korostimme olevamme muistiorganisaatio, jonka toiminta ei voi olla lyhytsyklistä vaaleista vaaleihin tähtäävää työtä. Olemme osa tutkimuksen kansallista infrastruktuuria ja valtionavun turvin olemme koonneet ainutlaatuisen ja monipuolisen lähdeaineiston tutkijoiden käyttöön.

Valtioneuvoston kanslia laati muistion, jonka yhteenvedossa todettiin, että kansanedustajien lukumäärä ei sovellu luontevasti yksityisten arkistojen valtionavun myöntämisperusteeksi. Esitettyjen jakoperusteiden käyttöönotto edellyttäisi puoluelain ja yksityisistä arkistoista annetun lain muuttamista. Jatkossa arkistotoimintaan myönnettävät avustukset olisi pitänyt tulla veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen sijaan yleiskatteellisista valtion talousarvion varoista. Tämä taas olisi merkinnyt määrärahan lisäystarvetta. Työryhmä päätyi kannattamaan toiminnan laadun ja laajuuden parannettua vertailua ja nykyisten avustusten kehittämistä siten, että nykyistä paremmin pystytään turvaamaan sähköisen arkistoaineiston vastaanotto ja nykyisten aineistojen digitointi.

Uuden arkistonjohtajan ensimmäinen vuosi on nyt onnekkaasti takanapäin. Pikadigi-projekti päättyi ja paljon aineistoa on digitaalisessa muodossa, mutta todella paljon työtä on vielä tekemättä. Sähköisten aineistojen saattaminen tutkijoiden saataville on vielä kesken. Valtionavustuksia ei olla sitomassa puoluetukeen eikä toimintamme ole jatkossakaan täysin parlamentaaristen voimasuhteiden heiteltävänä.

Lämpimät kiitokset kaikille arkiston yhteistyökumppaneille ja tutkijoille. Ilman teitä meidän toimintamme ei olisi mahdollista. Erityinen kiitos henkilökunnalle, joka on jaksanut kaiken kiireen ja yllätysmomenttien keskellä säilyttää työmotivaationsa.

Helsingissä 28.3.2011 arkistonjohtaja Marita Jalkanen

2. Hallinto ja henkilökunta

Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkistosäätiön valtuuskunnan muodostavat kaksikymmentä henkilöjäsentä. Vuonna 2010 valtuuskunnan jäseninä ovat toimineet työnohjaaja Liisa Aura, toimitsija Oiva Björkbacka, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, toimistosihteeri Soile Hyvärinen, järjestötoimitsija Loviisa Itäkannas, päätoimittaja Jouko Joentausta(20.4. lähtien), sopimussihteeri Marjo Katajisto, toiminnanjohtaja Sirpa Kerman, tutkija VTT Joni Krekola, toimistosihteeri Solveig Levomäki, toiminnanjohtaja Laura Lodenius, koulutustuottaja yhteisöpedagogi (AMK) Ari Myllyviita, talouspäällikkö VTM Satu Niemelä(21.4. saakka), tutkija VTL Raimo Parikka, opintojohtaja Leo Partanen, toiminnanjohtaja FM Jorma Pikkarainen, historiantutkija dosentti Tauno Saarela, pääsihteeri Tarja Syyli (21.4.saakka) ja pääsihteeri Riikka Taavetti (21.4. alkaen), Tutta Tallgren (21.4. alkaen), järjestösihteeri Ira Techtolin (21.4.alkaen) tutkija Reijo Viitanen. Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut Reijo Viitanen. Valtuuskunta piti vuosikokouksensa 21.4.2010. Varapuheenjohtajaksi valittiin Soile Hyvärinen.  

Säätiön asioita hoitaa ja edustaa hallitus. Arkistosäätiön hallituksen puheenjohtajana vuonna 2010 toimi Tauno Saarela ja jäseninä  Sirpa Kerman, Joni Krekola, Laura Lodenius,  Raimo Parikka, Jorma Pikkarainen ja Riikka Taavetti. Hallituksen sihteerinä on toiminut Pirjo Kaihovaara. Arkistosäätiön asiamiehenä sekä esittelijänä hallituksen kokouksissa on ollut Marita Jalkanen. Säätiön kirjanpitäjänä on toiminut Kirsti Vilén ja tilintarkastajina HTM Timo Vilén (varalla HTM Eira Roiha) ja Matti Niinimäki (varalla Matti Vesterinen).

Kansan Arkiston työsuhteiseen henkilökuntaan kuului kuluneen vuoden aikana yhdeksän henkilöä, joista yksi oli osa-aikaeläkkeellä. Koko vuoden täysiaikaista työpäivää teki kuusi henkilöä. Työsuhteessa olleen henkilöstön työpanos oli 8,1 henkilötyövuotta, josta luvusta projektityön osuus henkilötyövuosista oli 0,5 henkilötyövuotta. Henkilöstöön on kuulunut sekä vakituisia työntekijöitä että määräaikaisia projektityöntekijöitä ja harjoittelijoita.  Vakituisten työntekijöiden kanssa käytiin toimintavuonna työehtosopimuksen mukaiset kehityskeskustelut.