Kansan Arkisto avataan rajoitetusti 1.6.2020 alkaen

Kansan Arkiston tiedote (7.5.2020)

Hallitus linjasi 4.5.2020 rajoitustoimien vaiheittaisesta purkamisesta arkistojen osalta. Kansan Arkiston tutkijasalipalvelut avataan 1.6.2020 alkaen. Tutkijasali on avoinna rajoitetusti ja toivomme tutkijoilta mahdollisuuksien mukaan ennakkoilmoittautumisia, koska tutkijasaliin mahtuu turvallisesti kolme henkilöä. Lisäksi voimme tarvittaessa tarjota kaksi tutkijapaikkaa kokoushuoneesta. Ennakkoilmoittautumiset sähköpostitse tai puhelimitse info@kansanarkisto.fi

Asiakkaita ohjeistetaan noudattamaan kahden metrin turvavälejä muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Asiakkaiden ja henkilökunnan on pestävä ja desinfioitava kädet arkistoon tullessaan. Huomioittehan, että arkistoon saa tulla ainoastaan terveenä. Riskiryhmiin kuuluvilta toivomme erityistä harkintaa arkistossa asioidessaan.

Arkisto on alustavien tietojen mukaan kesälomien vuoksi suljettuna 13.-31.7.

Arkiston tutkijapalvelu kiinni 31.5.2020 asti

Kansan Arkiston tutkijapalvelu suljetaan 18.3.2020 alkaen ja arkisto on suljettuna 31.5.2020 asti.

Sulkemisella pyritään hidastamaan koronavirusepidemian leviämistä.

Kansan Arkisto palvelee asiakkaitansa verkossa, sähköpostitse ja puhelimitse.

Kansan Arkiston Ystävien kirjatilaisuudet siirtyvät – kevät 2020

Kansan Arkiston ystävien tilaisuudet siirtyvät myöhempään ajankohtaan korona-tilanteesta johtuen.

 

Ti 21.4.2020 klo 16.30-18.00 Virva Liski esittelee kirjansa ”Vankileirin selviytyjät”. Tuhat naista Santahaminassa 1918. (ajankohta siirtyy)

Ti 12.5.2020 klo 16.30-18.00 dosentti Ulla-Maija Peltonen esittelee kirjansa Barbaria ja unohdus – historian kipujälkiä. (ajankohta siirtyy)

Henri Sundholm arkistotutkijaksi

Henri Sundholm valittiin arkistotutkijaksi Kansan Arkistoon.

Yhdistys 9 -keruu

Yhdistys 9 oli vuosina 1965–1970 toiminut niin sanottu yhden asian liike, joka ajoi sukupuolten tasa-arvoa. Sen tavoitteena oli muun muassa abortin ja raskauden ehkäisyn salliminen, lasten kunnallisen päivähoidon järjestäminen Suomeen, äitiysloman pidentäminen ja isyys- ja vanhempainloman käyttöönotto. Yhdistys vaati myös kaksinaismoralismista ja perinteisistä sukupuolirooleista luopumista. Monet yhdistyksen tavoitteista ovat sittemmin toteutuneet, mutta aikanaan yhdistys herätti myös vastustusta ja joitakin sen tavoitteita pidettiin jopa naurettavina.

Kansan Arkistoon on tallennettu suurin osa yhdistyksen arkistoaineistosta. Arkisto kerää nyt yhdistyksen entisiltä jäseniltä muistitietoa yhdistyksen toiminnasta ja 1960-luvun sukupuoliroolikeskustelusta.
Mikä sai sinut liittymään yhdistykseen? Miten toimit yhdistyksessä? Mitkä sukupuolten tasa-arvoon ja rooleihin liittyvät kysymykset olivat sinulle tärkeitä? Miten yhdistyksen toiminta ja sukupuoliroolikeskustelu vaikuttivat omaan ajatteluusi ja toimintaasi? Millaista keskustelua yhdistyksen toiminta herätti lähipiirissäsi? Oletko jatkanut toimintaa sukupuolten tasa-arvon puolesta yhdistyksen lakkauttamisen jälkeen?

Voit lähettää vastauksesi postitse tai sähköpostilla. Liitä mukaan nimi, osoite ja syntymävuosi. Aineiston luovuttamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään sen käyttöehdot.

Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.

Yhteyshenkilöt:
Tutkija, FT, Arja Turunen
Historian ja etnologian laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
arja.turunen@gmail.com
+358405881139

Marita Jalkanen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki                                                                                                                                                                                                  Kuva: Yrjö Lintunen
+358447210306
www.kansanarkisto.fi

”Pappa oli punakaartilainen” -keruu

Perheiden ja yhteisöjen muistot vuodesta 1918

Vuonna 2018 on kulunut 100 vuotta Suomen sisällissodan tapahtumista. Kansan Arkisto kerää juhlavuoden kunniaksi 1918-aiheista aineistoa kokoelmiinsa.

Kansan Arkiston vuoteen 1918 liittyviin aineistokokonaisuuksiin kuuluu tällä hetkellä muun muassa muistelmia, äänitteitä, valokuvia, kirjeitä, postikortteja, leikkeitä, luetteloita ja muita asiakirjoja. Aineistot ovat jatkuvasti kysyttyjä ja niitä käyttävät niin historiantutkijat, media, taiteilijat kuin sukututkijatkin.

Vuoden 2018 keruun painotus on vuoteen 1918 liittyvästä perheiden ja yhteisöjen muistitiedosta. Minkälaisia tarinoita suvussa liikkuu? Onko vuoden 1918 tapahtumista keskusteltu perheessä vai onko se ollut tabu? Mitä lapsille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille on kerrottu?

Miten vuoden 1918 tapahtumia on suvussa tai yhteisössä muistettu? Onko surmansa saaneiden sukulaisten haudoilla käyty? Entäs muistomerkeillä? Ovatko muistelut muuttuneet ajan mittaan? Mitä koulussa on sodasta opetettu?

Juhlavuoden keruussa olemme kiinnostuneita myös kaikesta muusta vuoteen 1918 liittyvästä, kuten kirjeistä, valokuvista, päiväkirjoista, äänitteistä ja muusta asiakirja-aineistosta. Lisäksi kuulemme mielellämme myös niihin liittyvistä tarinoista.

Otamme lisäksi vastaan vuoteen 1918 liittyvien paikallishistoriaprojektien aineistoja, myös keskeneräisten tai kesken jääneiden.

Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.

 

Yhteyshenkilö:

Tutkija Kari Määttänen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki
kari.maattanen@kansanarkisto.fi
044 721 0308

Kantaaottavaa työväenmusiikkia

Tyovaenlaulu.fi-sivusto tarjoaa tietoa työväenmusiikista alan harrastajille ja suurelle yleisölle. Se kokoaa piiriinsä ihmisiä ja lauluja, jotka ovat vähäosaisten puolella sekä ottavat kantaa demokratian, tasa-arvon, rauhan, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Tyovaenlaulu.fi kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sen piiriin kuuluvat myös työväenmusiikin historian tutkijat ja tutkimusta avustavat henkilöt.

Tyovaenlaulu.fi-portaali on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta. Hankkeen kiireisin toimenpide oli käynnistää sotien jälkeisen ajan kisällilaulujen keräys kesällä 2016. Keräystä koordinoi elokuvamusiikkituottaja Timo ”Tipi” Tuovinen, joka vuonna 1978 kokosi Suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 -julkaisun yhdessä edesmenneen Ilpo Saunion kanssa. Työväen musiikkiperinteen tutkimus ja keräys jatkuu myös vuonna 2017. Voit edistää sitä ilmoittautumalla kerääjäksi.

Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanke panostaa myös uusien yhteiskunnallisten laulujen luomiseen. Lauluntekijöille järjestetään Helsingissä kantaa ottavan laulun -työpajoja sekä klubeja, joissa uudet laulut tekijöineen pääsevät estradille.

Kansan Arkisto
KSL-opintokeskus
Työväen arkisto
Työväen Sivistysliitto TSL

Pohjois-Suomen arkistot talteen Kansan Arkistoon

Kansan Arkisto tallentaa pohjoissuomalaisten vasemmistolaisjärjestöjen arkistoaineistot

MITÄ ASIAKIRJOJA OTETAAN TALTEEN KANSAN ARKISTOON (pdf)

Lisätietoja antaa:
Kansan Arkisto
Kari Määttänen
Puh. 044-7210308
kari.maattanen@kansanarkisto.fi

Kivinokan kuvahistoria talteen

Kivinokan kuvahistoria talteen -kuvakeräys jatkuu

Kivinokka kaikille -liike tallentaa yhdessä Kansan Arkiston kanssa Kivinokan kuvahistoriaa. Kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Yli satavuotiaan kesäparatiisin historia halutaan nyt kerätä talteen. Kansan Arkistossa on tällä hetkellä digitoituna vain 26 Kivinokan historiaan liittyvää kuvaa. Museoviraston avustuksella toteutettava keruu digitalisoi alueen lomailuhistoriasta kertovia kuvia ja niihin liittyviä tarinoita jälkipolville. Talteen kerätään digitoitaviksi sekä paperikuvia että digikuvia. Kivinokka Kaikille -liikkeen edustaja Anna Kähkönen toivoo, että helsinkiläiset kävisivät nyt läpi valokuva-albumeitaan. ”Toivomme kuvia arkisista askareista, juhlista ja kaikenlaisista kesäpuuhista. Toivomme kuvia myös aivan viimeajoilta. Samalla haluamme kuulla kuviin liittyvät tarinat ja muistelot. Kansan Arkiston sivulle tulee kyselylomake, jonne voi täyttää kuviin liittyviä tietoja.”, Kähkönen sanoo.

Myös nykyistä kesänviettoa halutaan tallentaa. Kesän 2014 aikana valokuvaaja Sanni Seppo tallensi helsinkiläisten kesäpuuhia ja kesämajalaisten lomanviettoa Kivinokassa.

Soutujoukkue_KivinokassaKivinokan kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Työväenyhdistykset halusivat parantaa ahtaasti asuneen työväen oloja tarjoamalla näille vuokraamiaan Vanhankaupunginlahden rantoja ja saaria leiriytymispaikoiksi. Ensimmäisenä paikalle saapui Sörnäisten työväenyhdistys, joka vuokrasi alueen vuosina 1916 – 25 Brändö-yhtiöltä. Kivinokka kartanoineen siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1927. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Kesämaja-alue rakentui pikkuhiljaa, ja 30-luvuhn puolivälissä kesämajalaisille annettiin lupa pystyttää kiinteiden lautapohjien päälle kangastelttoja ja pahvista ja puukuitulevystä rakennettuja majoja. Kiinteitä kesämajoja Kivinokkaan rakennettiin 1940-luvun alusta lähtien, kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan rakennelmia. Sodan jälkeen rakentamiselle saatiin tarkemmat ohjeet, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle tyyppimajan piirustukset. Kivinokan kesämaja- ja virkistyskäyttö on sittemmin jatkunut alueella keskeytyksettä. Alueella on yhä useita alkuperäisiä Ekelundin piirtämiä tyyppimajoja. Kivinokka toimii monenlaisten yhteisöllisten tapahtumien näyttämönä. Juhannusjuhlat vetävät paikalle tuhatkunta helsinkiläistä vuosittain. Kesällä rannat täyttyvät uimareista, kalastajista ja retkeilijöistä. Kivinokka on yhä suositumpi ulkoilu- ja lenkkeilyalue.

Helsingin kaupunki teki toukokuussa päätöksen alueen osayleiskaavasta. Päätöksen mukaan Kivinokkaa kehitetään virkistys- ja kesämaja-alueena.
Lisätietoja antaa Arkistonjohtaja Marita Jalkanen, Kansan Arkisto
0447210306, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi

Ohjeet kuvien käsittelyyn ( PDF )