Kansan Arkiston Ystävät ry:n kirjatilaisuus 11.4.2017

Tervetuloa Kansan Arkiston Ystävien tilaisuuteen tiistaina 11.4.2017 klo 16.30
(Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki). Tilaisuudessa kirjailija Tuula-Liina
Varis esittelee kirjansa Huvila.

Ennen tilaisuutta Kansan Arkiston Ystävien jatkovuosikokous alkaen kello 16.00.

Tervetuloa!

 

Muistitiedon keruu maolaisuudesta – Kansan Arkisto kerää maolaisuuteen liittyvää aineistoa.

1960-luvun puolivälistä lähtien Suomessa toimi pieni ja ärhäkkä vasemmistoaktivistien ryhmä, joka piti Neuvostoliiton kanssa riitautunutta Kiinaa ja sen ideologista johtajaa Mao Tse-tungia johtotähtenään. Ryhmällä oli toimintaa Helsingin lisäksi ainakin Tampereella, Turussa, Raumalla, Oulussa, Laukaassa, Rääkkylässä, Porvoossa ja myöhemmin Viron Saarenmaalla. On viimeisiä aikoja koota materiaali ja muistot talteen.

Muisteluja voi kirjoittaa muistejamaolaisuudesta.fi -sivustolle. Muistoja toivotaan kaikilta, joilla on jotain kosketuspintaa maolaisuuteen. Myös ilmiötä täysin ulkopuolelta tarkkailleiden havainnot ovat tervetulleita.

Arkisto ottaa vastaan kaikkea maolaisuuteen liittyvää, mm. painotuotteita, c-kasetteja, päiväkirjoja, kirjeitä, valokuvia ja tuoreita muistelukirjoituksia. Arkaluonteisen materiaalin voi halutessaan sulkea erillisellä sopimuksella.

Muistejamaolaisuudesta_keruu2017 (pdf)

13.3.2017

Pohjois-Suomen arkistot talteen Kansan Arkistoon

Kansan Arkisto on aloittanut keruuprojektin, jonka tarkoituksena on saada talteen, niin toimintansa lopettaneiden kuin vielä toiminnassa olevien pohjoissuomalaisten järjestöjen arkistoaineistot.

JÄRJESTÖILLE LÄHETETTY KIRJE KERÄYSOHJEINEEN (pdf)

MITÄ ASAIAKIRJOJA OTETAAN TALTEEN KANSAN ARKISTOON (pdf)

Lisätietoja antaa:
Kansan Arkisto
Kari Määttänen
Puh. 044-7210308
kari.maattanen@kansanarkisto.fi

Kivinokan kuvahistoria talteen

Kivinokan kuvahistoria talteen -kuvakeräys jatkuu

Kivinokka kaikille -liike tallentaa yhdessä Kansan Arkiston kanssa Kivinokan kuvahistoriaa. Kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Yli satavuotiaan kesäparatiisin historia halutaan nyt kerätä talteen. Kansan Arkistossa on tällä hetkellä digitoituna vain 26 Kivinokan historiaan liittyvää kuvaa. Museoviraston avustuksella toteutettava keruu digitalisoi alueen lomailuhistoriasta kertovia kuvia ja niihin liittyviä tarinoita jälkipolville. Talteen kerätään digitoitaviksi sekä paperikuvia että digikuvia. Kivinokka Kaikille -liikkeen edustaja Anna Kähkönen toivoo, että helsinkiläiset kävisivät nyt läpi valokuva-albumeitaan. ”Toivomme kuvia arkisista askareista, juhlista ja kaikenlaisista kesäpuuhista. Toivomme kuvia myös aivan viimeajoilta. Samalla haluamme kuulla kuviin liittyvät tarinat ja muistelot. Kansan Arkiston sivulle tulee kyselylomake, jonne voi täyttää kuviin liittyviä tietoja.”, Kähkönen sanoo.

Myös nykyistä kesänviettoa halutaan tallentaa. Kesän 2014 aikana valokuvaaja Sanni Seppo tallensi helsinkiläisten kesäpuuhia ja kesämajalaisten lomanviettoa Kivinokassa.

Soutujoukkue_KivinokassaKivinokan kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Työväenyhdistykset halusivat parantaa ahtaasti asuneen työväen oloja tarjoamalla näille vuokraamiaan Vanhankaupunginlahden rantoja ja saaria leiriytymispaikoiksi. Ensimmäisenä paikalle saapui Sörnäisten työväenyhdistys, joka vuokrasi alueen vuosina 1916 – 25 Brändö-yhtiöltä. Kivinokka kartanoineen siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1927. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Kesämaja-alue rakentui pikkuhiljaa, ja 30-luvuhn puolivälissä kesämajalaisille annettiin lupa pystyttää kiinteiden lautapohjien päälle kangastelttoja ja pahvista ja puukuitulevystä rakennettuja majoja. Kiinteitä kesämajoja Kivinokkaan rakennettiin 1940-luvun alusta lähtien, kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan rakennelmia. Sodan jälkeen rakentamiselle saatiin tarkemmat ohjeet, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle tyyppimajan piirustukset. Kivinokan kesämaja- ja virkistyskäyttö on sittemmin jatkunut alueella keskeytyksettä. Alueella on yhä useita alkuperäisiä Ekelundin piirtämiä tyyppimajoja. Kivinokka toimii monenlaisten yhteisöllisten tapahtumien näyttämönä. Juhannusjuhlat vetävät paikalle tuhatkunta helsinkiläistä vuosittain. Kesällä rannat täyttyvät uimareista, kalastajista ja retkeilijöistä. Kivinokka on yhä suositumpi ulkoilu- ja lenkkeilyalue.

Helsingin kaupunki teki toukokuussa päätöksen alueen osayleiskaavasta. Päätöksen mukaan Kivinokkaa kehitetään virkistys- ja kesämaja-alueena.
Lisätietoja antaa Arkistonjohtaja Marita Jalkanen, Kansan Arkisto
0447210306, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi

Ohjeet kuvien käsittelyyn ( PDF )

Kansan arkiston muistitiedon keruu Vasemmistoliiton perustaminen

Kansan Arkisto on käynnistänyt Vasemmistoliiton perustamiseen liittyvän muistitiedon keruun. Vasemmistoliiton perustaminen tapahtui virallisesti vuonna 1990, mutta suunnittelutyö käynnistyi jo aiemmin. Elettiin mielenkiintoista muutoksen ajanjaksoa. Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa olivat myllerryksen kourissa. Mitä ajasta jäi mieleen? Mitä ajattelit maailmanmenosta tuolloin? Miten suhtauduit Vasemmistoliiton perustamiseen? Muistitiedon keruuseen voi osallistua kirjoittamalla tai äänittämällä omat muistelmat tai vaikkapa haastattelemalla Vasemmistoliiton perustamiseen liittyviä henkilöitä.

Vasemmistoliiton järjestöväeltä toivotaan muisteluita Vasemmistoliiton perustamis- ja alkuajoilta. Keruulla pyritään tavoittamaan omakohtainen näkökulma. Arkisto on toki kiinnostunut myös kaikesta muustakin puoluetoimintaan liittyvästä materiaalista. Päiväkirjat, kirjeet, valokuvat ym. tukevat arvokkaalla tavalla muisteluaineistoa. Kansan Arkisto tallettaa keruun aineistot kokoelmiinsa. Merkitse muistelmaan taustatiedot: nimi, syntymäaika- ja paikka, oma koulutus, toiminta järjestöissä: missä, milloin?

Alla oleva runko on laadittu vapaamuotoisen kirjallisen muistelun virikkeeksi. Voit toki muistella vapaasti, mutta listaa voi käyttää tarvittaessa muistelun apuna. Muista: Oma kokemus on keskeisintä. Tarkat vuosiluvut eivät ole tässä tärkeintä. Kyseessä ei ole tietokilpailu. Muistelmissa on tärkeää, että luot katsauksen menneeseen ja pohdit kuinka olet asiat kokenut? Siis mutu-tuntuma ja ripaus jälkiviisautta kuuluvat oleellisesti asiaan.

  • oma lyhyt elämäkerta alkuun
  • missä järjestöissä toiminut aiemmin?
  • milloin lähti mukaan järjestötoimintaan?
  • miksi?
  • oma arvomaailmasi. Mitkä tekijät vaikuttaneet?
  • oma paikka järjestössä
  • järjestön toiminta; kokoukset, paikat, tilaisuudet
  • muut toimintamuodot
  • milloin ja miksi Vasemmistoliittoon mukaan?
  • tai vastaavasti miksi et halunnut lähteä mukaan? tai miksi jättäydyit pois?
  • miten toiminta muotoutui?
  • mitä, miten ja kenen kanssa?
  • koulutus
  • vaalityö
  • varainhankinta
  • luottamushenkilöiden ja jäsenten väliset suhteet
  • tehtävien kasaantuminen
  • yhteenkuuluvuus
  • järjestön kautta vaikuttaminen
  • mikä oli / on vaikuttavaa?
  • mitä tekisit nyt toisin?
  • mikä on vaikuttanut aktiivisuutesi lisääntymiseen / vähenemiseen?
  • Muutokset kiinnostavia; Onko jokin muuttunut ja kuinka se ilmenee?
  • ristiriidat. Mitä ristiriitoja Vasemmistoliiton perustamiseen liittyy? Kuinka olet ne kokenut?
  • myös kaskut ja kommellukset ovat kiinnostavia

Kirjoita muistelmasi käsin tai koneella. Muistelman voi lähettää myös sähköpostilla. Jos äänität muistosi, puhu nauhan alkuun omat henkilötietosi kuten edellä. Kirjoita samat tiedot tallenteeseen. Liitä mukaan erilliselle paperille äänitteen sisältö lyhyesti tai sähköisiin aineistoihin erillinen tekstitiedosto. Kansan Arkistossa muistelmat ovat vapaasti tutkijoiden käytettävissä ellei toisin sovita. Merkitse selvästi jos haluat rajoittaa luovuttamasi aineiston käyttöä!

Muistitiedon keruu on osa Vasemmistoliiton muistot talteen -projektia Kansan Arkistossa. Projektin myötä arkistoon kerätään Vasemmistoliiton ja sen piirien ja paikallisosastojen arkistoaineistoa kautta koko Suomen. Projektissa kerätään myös Vasemmistoliiton perustamisen yhteydessä toimintansa lopettaneiden järjestöjen aineistoa. Keruun kohteena ovat myös piirien, osastojen ja järjestöaktiivien valokuvat.

Toimita muistelmat ja muu aineisto osoitteeseen Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki tai sähköpostitse info@kansanarkisto.fi. Merkitse otsikkoon “Vasemmistoliitto-muistot”.

Lisätietoja keruusta antaa Marita Jalkanen marita.jalkanen@kansanarkisto.fi tai 0447210306.

Arkistoaineistosta lisätietoja antaa Kari Määttänen 0447210308 ja kuvista Pia Pursiainen 0447210304.

Ei muuta kuin muistelemaan!

Keruun esite PDF:nä