Yhdistys 9 oli vuosina 1965–1970 toiminut niin sanottu yhden asian liike, joka ajoi sukupuolten tasa-arvoa. Sen tavoitteena oli muun muassa abortin ja raskauden ehkäisyn salliminen, lasten kunnallisen päivähoidon järjestäminen Suomeen, äitiysloman pidentäminen ja isyys- ja vanhempainloman käyttöönotto. Yhdistys vaati myös kaksinaismoralismista ja perinteisistä sukupuolirooleista luopumista. Monet yhdistyksen tavoitteista ovat sittemmin toteutuneet, mutta aikanaan yhdistys herätti myös vastustusta ja joitakin sen tavoitteita pidettiin jopa naurettavina.

Kansan Arkistoon on tallennettu suurin osa yhdistyksen arkistoaineistosta. Arkisto kerää nyt yhdistyksen entisiltä jäseniltä muistitietoa yhdistyksen toiminnasta ja 1960-luvun sukupuoliroolikeskustelusta.
Mikä sai sinut liittymään yhdistykseen? Miten toimit yhdistyksessä? Mitkä sukupuolten tasa-arvoon ja rooleihin liittyvät kysymykset olivat sinulle tärkeitä? Miten yhdistyksen toiminta ja sukupuoliroolikeskustelu vaikuttivat omaan ajatteluusi ja toimintaasi? Millaista keskustelua yhdistyksen toiminta herätti lähipiirissäsi? Oletko jatkanut toimintaa sukupuolten tasa-arvon puolesta yhdistyksen lakkauttamisen jälkeen?

Voit lähettää vastauksesi postitse tai sähköpostilla. Liitä mukaan nimi, osoite ja syntymävuosi. Aineiston luovuttamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään sen käyttöehdot.

Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.

Yhteyshenkilöt:
Tutkija, FT, Arja Turunen
Historian ja etnologian laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
arja.turunen@gmail.com
+358405881139

Marita Jalkanen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki                                                                                                                                                                                                  Kuva: Yrjö Lintunen
+358447210306
www.kansanarkisto.fi

Tyovaenlaulu.fi-sivusto tarjoaa tietoa työväenmusiikista alan harrastajille ja suurelle yleisölle. Se kokoaa piiriinsä ihmisiä ja lauluja, jotka ovat vähäosaisten puolella sekä ottavat kantaa demokratian, tasa-arvon, rauhan, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Tyovaenlaulu.fi kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sen piiriin kuuluvat myös työväenmusiikin historian tutkijat ja tutkimusta avustavat henkilöt.

Tyovaenlaulu.fi-portaali on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta. Hankkeen kiireisin toimenpide oli käynnistää sotien jälkeisen ajan kisällilaulujen keräys kesällä 2016. Keräystä koordinoi elokuvamusiikkituottaja Timo ”Tipi” Tuovinen, joka vuonna 1978 kokosi Suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 -julkaisun yhdessä edesmenneen Ilpo Saunion kanssa. Työväen musiikkiperinteen tutkimus ja keräys jatkuu myös vuonna 2017. Voit edistää sitä ilmoittautumalla kerääjäksi.

Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanke panostaa myös uusien yhteiskunnallisten laulujen luomiseen. Lauluntekijöille järjestetään Helsingissä kantaa ottavan laulun -työpajoja sekä klubeja, joissa uudet laulut tekijöineen pääsevät estradille.

Kansan Arkisto
KSL-opintokeskus
Työväen arkisto
Työväen Sivistysliitto TSL

Kivinokan kuvahistoria talteen -kuvakeräys jatkuu

Kivinokka kaikille -liike tallentaa yhdessä Kansan Arkiston kanssa Kivinokan kuvahistoriaa. Kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Yli satavuotiaan kesäparatiisin historia halutaan nyt kerätä talteen. Kansan Arkistossa on tällä hetkellä digitoituna vain 26 Kivinokan historiaan liittyvää kuvaa. Museoviraston avustuksella toteutettava keruu digitalisoi alueen lomailuhistoriasta kertovia kuvia ja niihin liittyviä tarinoita jälkipolville. Talteen kerätään digitoitaviksi sekä paperikuvia että digikuvia. Kivinokka Kaikille -liikkeen edustaja Anna Kähkönen toivoo, että helsinkiläiset kävisivät nyt läpi valokuva-albumeitaan. ”Toivomme kuvia arkisista askareista, juhlista ja kaikenlaisista kesäpuuhista. Toivomme kuvia myös aivan viimeajoilta. Samalla haluamme kuulla kuviin liittyvät tarinat ja muistelot. Kansan Arkiston sivulle tulee kyselylomake, jonne voi täyttää kuviin liittyviä tietoja.”, Kähkönen sanoo.

Myös nykyistä kesänviettoa halutaan tallentaa. Kesän 2014 aikana valokuvaaja Sanni Seppo tallensi helsinkiläisten kesäpuuhia ja kesämajalaisten lomanviettoa Kivinokassa.

Kivinokan kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Työväenyhdistykset halusivat parantaa ahtaasti asuneen työväen oloja tarjoamalla näille vuokraamiaan Vanhankaupunginlahden rantoja ja saaria leiriytymispaikoiksi. Ensimmäisenä paikalle saapui Sörnäisten työväenyhdistys, joka vuokrasi alueen vuosina 1916 – 25 Brändö-yhtiöltä. Kivinokka kartanoineen siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1927. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Kesämaja-alue rakentui pikkuhiljaa, ja 30-luvuhn puolivälissä kesämajalaisille annettiin lupa pystyttää kiinteiden lautapohjien päälle kangastelttoja ja pahvista ja puukuitulevystä rakennettuja majoja. Kiinteitä kesämajoja Kivinokkaan rakennettiin 1940-luvun alusta lähtien, kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan rakennelmia. Sodan jälkeen rakentamiselle saatiin tarkemmat ohjeet, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle tyyppimajan piirustukset. Kivinokan kesämaja- ja virkistyskäyttö on sittemmin jatkunut alueella keskeytyksettä. Alueella on yhä useita alkuperäisiä Ekelundin piirtämiä tyyppimajoja. Kivinokka toimii monenlaisten yhteisöllisten tapahtumien näyttämönä. Juhannusjuhlat vetävät paikalle tuhatkunta helsinkiläistä vuosittain. Kesällä rannat täyttyvät uimareista, kalastajista ja retkeilijöistä. Kivinokka on yhä suositumpi ulkoilu- ja lenkkeilyalue.

Helsingin kaupunki teki toukokuussa päätöksen alueen osayleiskaavasta. Päätöksen mukaan Kivinokkaa kehitetään virkistys- ja kesämaja-alueena.
Lisätietoja antaa Arkistonjohtaja Marita Jalkanen, Kansan Arkisto
0447210306, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi

Ohjeet kuvien käsittelyyn ( PDF )