Yhdistys 9 oli vuosina 1965–1970 toiminut niin sanottu yhden asian liike, joka ajoi sukupuolten tasa-arvoa. Sen tavoitteena oli muun muassa abortin ja raskauden ehkäisyn salliminen, lasten kunnallisen päivähoidon järjestäminen Suomeen, äitiysloman pidentäminen ja isyys- ja vanhempainloman käyttöönotto. Yhdistys vaati myös kaksinaismoralismista ja perinteisistä sukupuolirooleista luopumista. Monet yhdistyksen tavoitteista ovat sittemmin toteutuneet, mutta aikanaan yhdistys herätti myös vastustusta ja joitakin sen tavoitteita pidettiin jopa naurettavina.
Kansan Arkistoon on tallennettu suurin osa yhdistyksen arkistoaineistosta. Arkisto kerää nyt yhdistyksen entisiltä jäseniltä muistitietoa yhdistyksen toiminnasta ja 1960-luvun sukupuoliroolikeskustelusta.
Mikä sai sinut liittymään yhdistykseen? Miten toimit yhdistyksessä? Mitkä sukupuolten tasa-arvoon ja rooleihin liittyvät kysymykset olivat sinulle tärkeitä? Miten yhdistyksen toiminta ja sukupuoliroolikeskustelu vaikuttivat omaan ajatteluusi ja toimintaasi? Millaista keskustelua yhdistyksen toiminta herätti lähipiirissäsi? Oletko jatkanut toimintaa sukupuolten tasa-arvon puolesta yhdistyksen lakkauttamisen jälkeen?
Voit lähettää vastauksesi postitse tai sähköpostilla. Liitä mukaan nimi, osoite ja syntymävuosi. Aineiston luovuttamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään sen käyttöehdot.
Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.
Yhteyshenkilöt:
Tutkija, FT, Arja Turunen
Historian ja etnologian laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
arja.turunen@gmail.com
+358405881139
Marita Jalkanen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki Kuva: Yrjö Lintunen
+358447210306
www.kansanarkisto.fi
Kansan Arkiston ystävät ry:n syyskauden viimeinen kirjatilaisuus järjestetään tiistaina 11.12. 2018 klo 16.30-18.00 Kansan Arkistossa (Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki). Anna Kortelainen esittelee teoksensa ”Hyvä Sara. Sara Hildénin kolme elämää”
Tervetuloa!
http://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.png00Kansan Arkistohttp://www.kansanarkisto.fi/wp-content/uploads/2016/01/logouusi11.pngKansan Arkisto2018-08-13 08:06:542018-11-20 09:13:45Kansan Arkiston ystävät ry:n kirjatilaisuus
Suomen sisällissotaa käytiin 27.1.1918–15.5.1918 Suomen senaatin johtaman valkoisen armeijan ja
Kansanvaltuuskunnan johtaman Suomen Punaisen Kaartin joukkojen välillä. Sota päättyi valkoisen
puolen voittoon. Sodan jälkeen moni punaisten puolella taistellut, työväenliikkeessä mukana ollut
tai siitä epäilty suljettiin eri puolille maata perustetuille vankileireille – myös Suomenlinnaan.
Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kuvista koottu näyttely jakautuu kahteen huoneeseen, lautanodotustilaan ja matkailuneuvonnan puoleen. Näyttely on avoinna tilojen aukioloaikojen mukaisesti, lautanodotusaulassa päivittäin klo 06–02, ja matkailuneuvonnan puolella päivittäin klo 10–18 kesäkauden ajan, minkä jälkeen (1.10.2018 eteenpäin) klo 10–16.
Näyttely on avoinna 20.5.2018–19.12.2018
Lisätietoja: Kansan Arkisto, info@kansanarkisto.fi ja Työväen Arkisto, info@tyark.fi
Vuonna 2018 on kulunut 100 vuotta Suomen sisällissodan tapahtumista. Kansan Arkisto kerää juhlavuoden kunniaksi 1918-aiheista aineistoa kokoelmiinsa.
Kansan Arkiston vuoteen 1918 liittyviin aineistokokonaisuuksiin kuuluu tällä hetkellä muun muassa muistelmia, äänitteitä, valokuvia, kirjeitä, postikortteja, leikkeitä, luetteloita ja muita asiakirjoja. Aineistot ovat jatkuvasti kysyttyjä ja niitä käyttävät niin historiantutkijat, media, taiteilijat kuin sukututkijatkin.
Vuoden 2018 keruun painotus on vuoteen 1918 liittyvästä perheiden ja yhteisöjen muistitiedosta. Minkälaisia tarinoita suvussa liikkuu? Onko vuoden 1918 tapahtumista keskusteltu perheessä vai onko se ollut tabu? Mitä lapsille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille on kerrottu?
Miten vuoden 1918 tapahtumia on suvussa tai yhteisössä muistettu? Onko surmansa saaneiden sukulaisten haudoilla käyty? Entäs muistomerkeillä? Ovatko muistelut muuttuneet ajan mittaan? Mitä koulussa on sodasta opetettu?
Juhlavuoden keruussa olemme kiinnostuneita myös kaikesta muusta vuoteen 1918 liittyvästä, kuten kirjeistä, valokuvista, päiväkirjoista, äänitteistä ja muusta asiakirja-aineistosta. Lisäksi kuulemme mielellämme myös niihin liittyvistä tarinoista.
Otamme lisäksi vastaan vuoteen 1918 liittyvien paikallishistoriaprojektien aineistoja, myös keskeneräisten tai kesken jääneiden.
Tyovaenlaulu.fi-sivusto tarjoaa tietoa työväenmusiikista alan harrastajille ja suurelle yleisölle. Se kokoaa piiriinsä ihmisiä ja lauluja, jotka ovat vähäosaisten puolella sekä ottavat kantaa demokratian, tasa-arvon, rauhan, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Tyovaenlaulu.fi kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sen piiriin kuuluvat myös työväenmusiikin historian tutkijat ja tutkimusta avustavat henkilöt.
Tyovaenlaulu.fi-portaali on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta. Hankkeen kiireisin toimenpide oli käynnistää sotien jälkeisen ajan kisällilaulujen keräys kesällä 2016. Keräystä koordinoi elokuvamusiikkituottaja Timo ”Tipi” Tuovinen, joka vuonna 1978 kokosi Suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 -julkaisun yhdessä edesmenneen Ilpo Saunion kanssa. Työväen musiikkiperinteen tutkimus ja keräys jatkuu myös vuonna 2017. Voit edistää sitä ilmoittautumalla kerääjäksi.
Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanke panostaa myös uusien yhteiskunnallisten laulujen luomiseen. Lauluntekijöille järjestetään Helsingissä kantaa ottavan laulun -työpajoja sekä klubeja, joissa uudet laulut tekijöineen pääsevät estradille.
Kansan Arkisto
KSL-opintokeskus
Työväen arkisto
Työväen Sivistysliitto TSL
Kivinokka kaikille -liike tallentaa yhdessä Kansan Arkiston kanssa Kivinokan kuvahistoriaa. Kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Yli satavuotiaan kesäparatiisin historia halutaan nyt kerätä talteen. Kansan Arkistossa on tällä hetkellä digitoituna vain 26 Kivinokan historiaan liittyvää kuvaa. Museoviraston avustuksella toteutettava keruu digitalisoi alueen lomailuhistoriasta kertovia kuvia ja niihin liittyviä tarinoita jälkipolville. Talteen kerätään digitoitaviksi sekä paperikuvia että digikuvia. Kivinokka Kaikille -liikkeen edustaja Anna Kähkönen toivoo, että helsinkiläiset kävisivät nyt läpi valokuva-albumeitaan. ”Toivomme kuvia arkisista askareista, juhlista ja kaikenlaisista kesäpuuhista. Toivomme kuvia myös aivan viimeajoilta. Samalla haluamme kuulla kuviin liittyvät tarinat ja muistelot. Kansan Arkiston sivulle tulee kyselylomake, jonne voi täyttää kuviin liittyviä tietoja.”, Kähkönen sanoo.
Myös nykyistä kesänviettoa halutaan tallentaa. Kesän 2014 aikana valokuvaaja Sanni Seppo tallensi helsinkiläisten kesäpuuhia ja kesämajalaisten lomanviettoa Kivinokassa.
Kivinokan kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Työväenyhdistykset halusivat parantaa ahtaasti asuneen työväen oloja tarjoamalla näille vuokraamiaan Vanhankaupunginlahden rantoja ja saaria leiriytymispaikoiksi. Ensimmäisenä paikalle saapui Sörnäisten työväenyhdistys, joka vuokrasi alueen vuosina 1916 – 25 Brändö-yhtiöltä. Kivinokka kartanoineen siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1927. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Kesämaja-alue rakentui pikkuhiljaa, ja 30-luvuhn puolivälissä kesämajalaisille annettiin lupa pystyttää kiinteiden lautapohjien päälle kangastelttoja ja pahvista ja puukuitulevystä rakennettuja majoja. Kiinteitä kesämajoja Kivinokkaan rakennettiin 1940-luvun alusta lähtien, kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan rakennelmia. Sodan jälkeen rakentamiselle saatiin tarkemmat ohjeet, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle tyyppimajan piirustukset. Kivinokan kesämaja- ja virkistyskäyttö on sittemmin jatkunut alueella keskeytyksettä. Alueella on yhä useita alkuperäisiä Ekelundin piirtämiä tyyppimajoja. Kivinokka toimii monenlaisten yhteisöllisten tapahtumien näyttämönä. Juhannusjuhlat vetävät paikalle tuhatkunta helsinkiläistä vuosittain. Kesällä rannat täyttyvät uimareista, kalastajista ja retkeilijöistä. Kivinokka on yhä suositumpi ulkoilu- ja lenkkeilyalue.
Helsingin kaupunki teki toukokuussa päätöksen alueen osayleiskaavasta. Päätöksen mukaan Kivinokkaa kehitetään virkistys- ja kesämaja-alueena.
Lisätietoja antaa Arkistonjohtaja Marita Jalkanen, Kansan Arkisto
0447210306, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi
Kansan Arkisto on käynnistänyt Vasemmistoliiton perustamiseen liittyvän muistitiedon keruun. Vasemmistoliiton perustaminen tapahtui virallisesti vuonna 1990, mutta suunnittelutyö käynnistyi jo aiemmin. Elettiin mielenkiintoista muutoksen ajanjaksoa. Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa olivat myllerryksen kourissa. Mitä ajasta jäi mieleen? Mitä ajattelit maailmanmenosta tuolloin? Miten suhtauduit Vasemmistoliiton perustamiseen? Muistitiedon keruuseen voi osallistua kirjoittamalla tai äänittämällä omat muistelmat tai vaikkapa haastattelemalla Vasemmistoliiton perustamiseen liittyviä henkilöitä.
Vasemmistoliiton järjestöväeltä toivotaan muisteluita Vasemmistoliiton perustamis- ja alkuajoilta. Keruulla pyritään tavoittamaan omakohtainen näkökulma. Arkisto on toki kiinnostunut myös kaikesta muustakin puoluetoimintaan liittyvästä materiaalista. Päiväkirjat, kirjeet, valokuvat ym. tukevat arvokkaalla tavalla muisteluaineistoa. Kansan Arkisto tallettaa keruun aineistot kokoelmiinsa. Merkitse muistelmaan taustatiedot: nimi, syntymäaika- ja paikka, oma koulutus, toiminta järjestöissä: missä, milloin?
Alla oleva runko on laadittu vapaamuotoisen kirjallisen muistelun virikkeeksi. Voit toki muistella vapaasti, mutta listaa voi käyttää tarvittaessa muistelun apuna. Muista: Oma kokemus on keskeisintä. Tarkat vuosiluvut eivät ole tässä tärkeintä. Kyseessä ei ole tietokilpailu. Muistelmissa on tärkeää, että luot katsauksen menneeseen ja pohdit kuinka olet asiat kokenut? Siis mutu-tuntuma ja ripaus jälkiviisautta kuuluvat oleellisesti asiaan.
oma lyhyt elämäkerta alkuun
missä järjestöissä toiminut aiemmin?
milloin lähti mukaan järjestötoimintaan?
miksi?
oma arvomaailmasi. Mitkä tekijät vaikuttaneet?
oma paikka järjestössä
järjestön toiminta; kokoukset, paikat, tilaisuudet
muut toimintamuodot
milloin ja miksi Vasemmistoliittoon mukaan?
tai vastaavasti miksi et halunnut lähteä mukaan? tai miksi jättäydyit pois?
miten toiminta muotoutui?
mitä, miten ja kenen kanssa?
koulutus
vaalityö
varainhankinta
luottamushenkilöiden ja jäsenten väliset suhteet
tehtävien kasaantuminen
yhteenkuuluvuus
järjestön kautta vaikuttaminen
mikä oli / on vaikuttavaa?
mitä tekisit nyt toisin?
mikä on vaikuttanut aktiivisuutesi lisääntymiseen / vähenemiseen?
Muutokset kiinnostavia; Onko jokin muuttunut ja kuinka se ilmenee?
ristiriidat. Mitä ristiriitoja Vasemmistoliiton perustamiseen liittyy? Kuinka olet ne kokenut?
myös kaskut ja kommellukset ovat kiinnostavia
Kirjoita muistelmasi käsin tai koneella. Muistelman voi lähettää myös sähköpostilla. Jos äänität muistosi, puhu nauhan alkuun omat henkilötietosi kuten edellä. Kirjoita samat tiedot tallenteeseen. Liitä mukaan erilliselle paperille äänitteen sisältö lyhyesti tai sähköisiin aineistoihin erillinen tekstitiedosto. Kansan Arkistossa muistelmat ovat vapaasti tutkijoiden käytettävissä ellei toisin sovita. Merkitse selvästi jos haluat rajoittaa luovuttamasi aineiston käyttöä!
Muistitiedon keruu on osa Vasemmistoliiton muistot talteen -projektia Kansan Arkistossa. Projektin myötä arkistoon kerätään Vasemmistoliiton ja sen piirien ja paikallisosastojen arkistoaineistoa kautta koko Suomen. Projektissa kerätään myös Vasemmistoliiton perustamisen yhteydessä toimintansa lopettaneiden järjestöjen aineistoa. Keruun kohteena ovat myös piirien, osastojen ja järjestöaktiivien valokuvat.
Toimita muistelmat ja muu aineisto osoitteeseen Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki tai sähköpostitse info@kansanarkisto.fi. Merkitse otsikkoon “Vasemmistoliitto-muistot”.
Joulun aukioloajat
/in Yleinen /by Kansan ArkistoArkisto on suljettu viikon 52. Tutkijapalvelu on avoinna jälleen 2.1.2019.
Yhdistys 9 -keruu
/in Yleinen /by Kansan ArkistoYhdistys 9 oli vuosina 1965–1970 toiminut niin sanottu yhden asian liike, joka ajoi sukupuolten tasa-arvoa. Sen tavoitteena oli muun muassa abortin ja raskauden ehkäisyn salliminen, lasten kunnallisen päivähoidon järjestäminen Suomeen, äitiysloman pidentäminen ja isyys- ja vanhempainloman käyttöönotto. Yhdistys vaati myös kaksinaismoralismista ja perinteisistä sukupuolirooleista luopumista. Monet yhdistyksen tavoitteista ovat sittemmin toteutuneet, mutta aikanaan yhdistys herätti myös vastustusta ja joitakin sen tavoitteita pidettiin jopa naurettavina.
Kansan Arkistoon on tallennettu suurin osa yhdistyksen arkistoaineistosta. Arkisto kerää nyt yhdistyksen entisiltä jäseniltä muistitietoa yhdistyksen toiminnasta ja 1960-luvun sukupuoliroolikeskustelusta.
Mikä sai sinut liittymään yhdistykseen? Miten toimit yhdistyksessä? Mitkä sukupuolten tasa-arvoon ja rooleihin liittyvät kysymykset olivat sinulle tärkeitä? Miten yhdistyksen toiminta ja sukupuoliroolikeskustelu vaikuttivat omaan ajatteluusi ja toimintaasi? Millaista keskustelua yhdistyksen toiminta herätti lähipiirissäsi? Oletko jatkanut toimintaa sukupuolten tasa-arvon puolesta yhdistyksen lakkauttamisen jälkeen?
Voit lähettää vastauksesi postitse tai sähköpostilla. Liitä mukaan nimi, osoite ja syntymävuosi. Aineiston luovuttamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään sen käyttöehdot.
Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.
Yhteyshenkilöt:
Tutkija, FT, Arja Turunen
Historian ja etnologian laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
arja.turunen@gmail.com
+358405881139
Marita Jalkanen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki Kuva: Yrjö Lintunen
+358447210306
www.kansanarkisto.fi
Kansan Arkiston ystävät ry:n kirjatilaisuus
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkiston ystävät ry:n syyskauden viimeinen kirjatilaisuus järjestetään tiistaina 11.12. 2018 klo 16.30-18.00 Kansan Arkistossa (Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki). Anna Kortelainen esittelee teoksensa ”Hyvä Sara. Sara Hildénin kolme elämää”
Tervetuloa!
1918 valokuvanäyttely Suomenlinnassa
/in Yleinen /by Kansan ArkistoSuomenlinnan vankileiri 1918-1919 -valokuvanäyttely Suomenlinnassa
Suomen sisällissotaa käytiin 27.1.1918–15.5.1918 Suomen senaatin johtaman valkoisen armeijan ja
Kansanvaltuuskunnan johtaman Suomen Punaisen Kaartin joukkojen välillä. Sota päättyi valkoisen
puolen voittoon. Sodan jälkeen moni punaisten puolella taistellut, työväenliikkeessä mukana ollut
tai siitä epäilty suljettiin eri puolille maata perustetuille vankileireille – myös Suomenlinnaan.
Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kuvista koottu näyttely jakautuu kahteen huoneeseen, lautanodotustilaan ja matkailuneuvonnan puoleen. Näyttely on avoinna tilojen aukioloaikojen mukaisesti, lautanodotusaulassa päivittäin klo 06–02, ja matkailuneuvonnan puolella päivittäin klo 10–18 kesäkauden ajan, minkä jälkeen (1.10.2018 eteenpäin) klo 10–16.
Näyttely on avoinna 20.5.2018–19.12.2018
Lisätietoja: Kansan Arkisto, info@kansanarkisto.fi ja Työväen Arkisto, info@tyark.fi
”Pappa oli punakaartilainen” -keruu
/in Yleinen /by Kansan ArkistoPerheiden ja yhteisöjen muistot vuodesta 1918
Vuonna 2018 on kulunut 100 vuotta Suomen sisällissodan tapahtumista. Kansan Arkisto kerää juhlavuoden kunniaksi 1918-aiheista aineistoa kokoelmiinsa.
Kansan Arkiston vuoteen 1918 liittyviin aineistokokonaisuuksiin kuuluu tällä hetkellä muun muassa muistelmia, äänitteitä, valokuvia, kirjeitä, postikortteja, leikkeitä, luetteloita ja muita asiakirjoja. Aineistot ovat jatkuvasti kysyttyjä ja niitä käyttävät niin historiantutkijat, media, taiteilijat kuin sukututkijatkin.
Vuoden 2018 keruun painotus on vuoteen 1918 liittyvästä perheiden ja yhteisöjen muistitiedosta. Minkälaisia tarinoita suvussa liikkuu? Onko vuoden 1918 tapahtumista keskusteltu perheessä vai onko se ollut tabu? Mitä lapsille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille on kerrottu?
Miten vuoden 1918 tapahtumia on suvussa tai yhteisössä muistettu? Onko surmansa saaneiden sukulaisten haudoilla käyty? Entäs muistomerkeillä? Ovatko muistelut muuttuneet ajan mittaan? Mitä koulussa on sodasta opetettu?
Juhlavuoden keruussa olemme kiinnostuneita myös kaikesta muusta vuoteen 1918 liittyvästä, kuten kirjeistä, valokuvista, päiväkirjoista, äänitteistä ja muusta asiakirja-aineistosta. Lisäksi kuulemme mielellämme myös niihin liittyvistä tarinoista.
Otamme lisäksi vastaan vuoteen 1918 liittyvien paikallishistoriaprojektien aineistoja, myös keskeneräisten tai kesken jääneiden.
Keruuaikaa on jatkettu keväälle 2019.
Yhteyshenkilö:
Tutkija Kari Määttänen
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki
kari.maattanen@kansanarkisto.fi
044 721 0308
Kantaaottavaa työväenmusiikkia
/in Yleinen /by Kansan ArkistoTyovaenlaulu.fi-sivusto tarjoaa tietoa työväenmusiikista alan harrastajille ja suurelle yleisölle. Se kokoaa piiriinsä ihmisiä ja lauluja, jotka ovat vähäosaisten puolella sekä ottavat kantaa demokratian, tasa-arvon, rauhan, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta. Tyovaenlaulu.fi kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sen piiriin kuuluvat myös työväenmusiikin historian tutkijat ja tutkimusta avustavat henkilöt.
Tyovaenlaulu.fi-portaali on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta. Hankkeen kiireisin toimenpide oli käynnistää sotien jälkeisen ajan kisällilaulujen keräys kesällä 2016. Keräystä koordinoi elokuvamusiikkituottaja Timo ”Tipi” Tuovinen, joka vuonna 1978 kokosi Suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 -julkaisun yhdessä edesmenneen Ilpo Saunion kanssa. Työväen musiikkiperinteen tutkimus ja keräys jatkuu myös vuonna 2017. Voit edistää sitä ilmoittautumalla kerääjäksi.
Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanke panostaa myös uusien yhteiskunnallisten laulujen luomiseen. Lauluntekijöille järjestetään Helsingissä kantaa ottavan laulun -työpajoja sekä klubeja, joissa uudet laulut tekijöineen pääsevät estradille.
Kansan Arkisto
KSL-opintokeskus
Työväen arkisto
Työväen Sivistysliitto TSL
Pohjois-Suomen arkistot talteen Kansan Arkistoon
/in Yleinen /by Kansan ArkistoKansan Arkisto tallentaa pohjoissuomalaisten vasemmistolaisjärjestöjen arkistoaineistot
MITÄ ASAIAKIRJOJA OTETAAN TALTEEN KANSAN ARKISTOON (pdf)
Lisätietoja antaa:
Kansan Arkisto
Kari Määttänen
Puh. 044-7210308
kari.maattanen@kansanarkisto.fi
Kivinokan kuvahistoria talteen
/in Yleinen /by stakavKivinokan kuvahistoria talteen -kuvakeräys jatkuu
Kivinokka kaikille -liike tallentaa yhdessä Kansan Arkiston kanssa Kivinokan kuvahistoriaa. Kesämaja-alue sai alkunsa työväestön virkistyspaikkana viime vuosisadan alkupuolella. Yli satavuotiaan kesäparatiisin historia halutaan nyt kerätä talteen. Kansan Arkistossa on tällä hetkellä digitoituna vain 26 Kivinokan historiaan liittyvää kuvaa. Museoviraston avustuksella toteutettava keruu digitalisoi alueen lomailuhistoriasta kertovia kuvia ja niihin liittyviä tarinoita jälkipolville. Talteen kerätään digitoitaviksi sekä paperikuvia että digikuvia. Kivinokka Kaikille -liikkeen edustaja Anna Kähkönen toivoo, että helsinkiläiset kävisivät nyt läpi valokuva-albumeitaan. ”Toivomme kuvia arkisista askareista, juhlista ja kaikenlaisista kesäpuuhista. Toivomme kuvia myös aivan viimeajoilta. Samalla haluamme kuulla kuviin liittyvät tarinat ja muistelot. Kansan Arkiston sivulle tulee kyselylomake, jonne voi täyttää kuviin liittyviä tietoja.”, Kähkönen sanoo.
Myös nykyistä kesänviettoa halutaan tallentaa. Kesän 2014 aikana valokuvaaja Sanni Seppo tallensi helsinkiläisten kesäpuuhia ja kesämajalaisten lomanviettoa Kivinokassa.
Helsingin kaupunki teki toukokuussa päätöksen alueen osayleiskaavasta. Päätöksen mukaan Kivinokkaa kehitetään virkistys- ja kesämaja-alueena.
Lisätietoja antaa Arkistonjohtaja Marita Jalkanen, Kansan Arkisto
0447210306, marita.jalkanen@kansanarkisto.fi
Ohjeet kuvien käsittelyyn ( PDF )
Kansan arkiston muistitiedon keruu Vasemmistoliiton perustaminen
/in Yleinen /by stakavKansan Arkisto on käynnistänyt Vasemmistoliiton perustamiseen liittyvän muistitiedon keruun. Vasemmistoliiton perustaminen tapahtui virallisesti vuonna 1990, mutta suunnittelutyö käynnistyi jo aiemmin. Elettiin mielenkiintoista muutoksen ajanjaksoa. Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa olivat myllerryksen kourissa. Mitä ajasta jäi mieleen? Mitä ajattelit maailmanmenosta tuolloin? Miten suhtauduit Vasemmistoliiton perustamiseen? Muistitiedon keruuseen voi osallistua kirjoittamalla tai äänittämällä omat muistelmat tai vaikkapa haastattelemalla Vasemmistoliiton perustamiseen liittyviä henkilöitä.
Vasemmistoliiton järjestöväeltä toivotaan muisteluita Vasemmistoliiton perustamis- ja alkuajoilta. Keruulla pyritään tavoittamaan omakohtainen näkökulma. Arkisto on toki kiinnostunut myös kaikesta muustakin puoluetoimintaan liittyvästä materiaalista. Päiväkirjat, kirjeet, valokuvat ym. tukevat arvokkaalla tavalla muisteluaineistoa. Kansan Arkisto tallettaa keruun aineistot kokoelmiinsa. Merkitse muistelmaan taustatiedot: nimi, syntymäaika- ja paikka, oma koulutus, toiminta järjestöissä: missä, milloin?
Alla oleva runko on laadittu vapaamuotoisen kirjallisen muistelun virikkeeksi. Voit toki muistella vapaasti, mutta listaa voi käyttää tarvittaessa muistelun apuna. Muista: Oma kokemus on keskeisintä. Tarkat vuosiluvut eivät ole tässä tärkeintä. Kyseessä ei ole tietokilpailu. Muistelmissa on tärkeää, että luot katsauksen menneeseen ja pohdit kuinka olet asiat kokenut? Siis mutu-tuntuma ja ripaus jälkiviisautta kuuluvat oleellisesti asiaan.
Kirjoita muistelmasi käsin tai koneella. Muistelman voi lähettää myös sähköpostilla. Jos äänität muistosi, puhu nauhan alkuun omat henkilötietosi kuten edellä. Kirjoita samat tiedot tallenteeseen. Liitä mukaan erilliselle paperille äänitteen sisältö lyhyesti tai sähköisiin aineistoihin erillinen tekstitiedosto. Kansan Arkistossa muistelmat ovat vapaasti tutkijoiden käytettävissä ellei toisin sovita. Merkitse selvästi jos haluat rajoittaa luovuttamasi aineiston käyttöä!
Muistitiedon keruu on osa Vasemmistoliiton muistot talteen -projektia Kansan Arkistossa. Projektin myötä arkistoon kerätään Vasemmistoliiton ja sen piirien ja paikallisosastojen arkistoaineistoa kautta koko Suomen. Projektissa kerätään myös Vasemmistoliiton perustamisen yhteydessä toimintansa lopettaneiden järjestöjen aineistoa. Keruun kohteena ovat myös piirien, osastojen ja järjestöaktiivien valokuvat.
Toimita muistelmat ja muu aineisto osoitteeseen Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki tai sähköpostitse info@kansanarkisto.fi. Merkitse otsikkoon “Vasemmistoliitto-muistot”.
Lisätietoja keruusta antaa Marita Jalkanen marita.jalkanen@kansanarkisto.fi tai 0447210306.
Arkistoaineistosta lisätietoja antaa Kari Määttänen 0447210308 ja kuvista Pia Pursiainen 0447210304.
Ei muuta kuin muistelemaan!
Keruun esite PDF:nä